You are browsing the archive for Nestori Syynimaa.

Tietoarkkitehti mallien kannoilla

6.9.2014 in Kokonaisarkkitehtuuri, Tietoarkkitehtuuri, Tietohallinto by Nestori Syynimaa

Kokonaisarkkitehtuurin avulla organisaatiot pystyvät analysoimaan ja suunnittelemaan toimintaansa. Hyvin laaditut nyky- ja tavoitetilakuvaukset auttavat tekemään parempia päätöksiä ja helpottavat johtamista. Käytetystä kokonaisarkkitehtuurikehikosta riippuen, näitä kuvauksia tehdään useasta näkökulmasta. Varsinkin suomessa on yleisesti käytössä ns. neljän tason -malli, jossa organisaatiota kuvataan (liike)toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurien avulla. Johtava ajatus on, että ylempänä olevat kerrokset määrittelevät mitä alemmissa kerroksissa tulee kuvata. Esimerkiksi liiketoiminta-arkkitehtuurissa kuvatut palvelut ja prosessit määrittelevät mitä tietoa organisaatio toiminnassaan tarvitsee.

Hyvä esimerkki erinomaisesta tietoarkkitehtuurimäärityksestä löytyy korkeakoulumaailmasta, jossa määrittelytyötä on tehty jo vuosien ajan. Korkeakoulujen tietomalli (XDW-malli) löytyy osoitteesta http://tietomalli.csc.fi/ Mallia käytetään korkeakoulujen tietojärjestelmissä ja tiedonsiirroissa korkeakoulujen ja ministeriöiden välillä. Mallissa on kuvattu muun muassa Opiskelun ja opetuksen, Tutkimus- ja kehittämistoiminnan, Henkilöstöhallinnon ja Taloushallinnon käyttämät tiedot UML-kielellä.

Määrämuotoinen kuvaus helpottaa keskustelua eri osapuolten, kuten liiketoiminnan ja tietohallinnon välillä. Myös asiakkaan ja toimittajien välisessä keskustelussa määrämuotoinen kuvaustapa on tervetullut lisä. Esimerkkinä kuvauksesta nähdään alla olevassa kaaviossa Opintojakso ja siihen liittyvät tiedot. Kuten UML-kieltä osaava huomaa, on malliin on sisällytetty attribuutti-, relaatio- ja tyyppimääritykset. Se mahdollistaa koneellisen tietokantarakenteen luomisen suoraan mallista! Itse asiassa korkeakoulujen tietomallia käyttävien tietokantojen luontiin käytettävät skriptit ovat kaikkien vapaasti ladattavissa edellä mainitusta osoitteesta.

Opintojakso

Tietoarkkitehtuuria mallintamalla voidaan mahdolliset tiedon epäloogisuudet havaita ajoissa. Hyvin tehty malli toimii mainiona apuna tietokantojen suunnittelussa. Ja kuten edellä olevasta esimerkistä käy ilmi, mahdollistaa se jopa kantojen luomisen automaattisesti. Tietomallien suunnittelussa pääsee alkuun helposti esimerkiksi Microsoftin Visiolla, jota voi sellaisenaan käyttää UML-kaavioiden laadintaan.

”Tiu tau tilhi, osta erppi-pilvi”

10.4.2014 in Kokonaisarkkitehtuuri, Muutoksen johtaminen, Tietohallinto by Nestori Syynimaa

Näin kuvaili Hämeen ammattikorkeakoulun tietohallintopäällikkö Ari Kuusio innokkaiden järjestelmätoimittajien liverrystä RAKETTI-hankkeen päätösseminaarissa maaliskuun lopussa. Lainaus on puheen kohdasta, jossa Ari korosti kokonaisuuden tärkeyttä toiminnan sujuvuuden näkökulmasta. Tämä onkin erinomaisen tärkeää aikana, jolloin kokonaisen tietojärjestelmän voi hankkia palveluna – jopa ilman mitään teknistä osaamista. Vaikka pilvipalvelut ovatkin helpottaneet monen tietohallintojohtajan arkea näinä kustannustehokkuutta vaativina aikoina, on se myös aiheuttanut uudenlaista huolta. Pahimmassa tapauksessa organisaatioon voi tulla käyttöön uusia tietojärjestelmiä ohi tietohallinnon, jolloin haasteeksi nousee niiden yhteentoimivuus. Tässä auttaa kokonaisarkkitehtuuri.

Edellä mainittu RAKETTI-hanke tulee sanoista RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto. Se oli korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen korkeakoululaitoksen johtamisen kehittämishanke, jossa tietohallinnon osuus oli merkittävä. Allekirjoittanut on seurannut hanketta läheltä sen alkuajoista lähtien. Erityisen lähellä sydäntä on ollut korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuriin liittyvä RAKETTI-KOKOA osahanke. Hankkeessa on esimerkiksi kehitetty korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin menetelmäopas, Kartturi, jota käytetään muun muassa Sovelton koulutuksissa kurssikirjana.

Mielestäni RAKETTI hanke on oiva esimerkki siitä, miten julkishallinnossa on mahdollista saavuttaa merkittäviä tuloksia yhteistyön kautta. Erityisesti korkeakoulujen rahoitusmallin muutos on pakottanut tarkastelemaan toimintaa kriittisesti. Mitä on järkevää tehdä itse? Mitä yhteistyössä muiden kanssa? Mitä hankkia ulkopuolisilta toimittajilta? Hyvä esimerkki yhteistyöstä on teknologia-arkkitehtuurin yhtenäistämiseen liittyvä KATe hanke. Noin 50 000 euron panoksella saavutettiin 500 000 euron vuosittaiset hyödyt. Niin ikään hyvä esimerkki ulkopuolisilta hankitusta palvelusta on usealla korkeakoululla jo käytössä oleva Office 365. Nykyaikaiseen perustietotekniikkaan kuuluvat sähköposti, intranet ja pikaviestintäpalvelut on siis hankittu pilvipalvelusta.

Teknologista yhteistyötä tärkeämpänä esimerkkinä pidän FUAS-liittoumaa, eli Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun, ja Laurea-ammattikorkeakoulun strategista liittoumaa. Liittouman korkeakoulujen opiskelijat voivat osallistua liittouman muiden korkeakoulujen opetukseen. Tämän mahdollistamiseksi on toki tehty mittavaa yhteistyötä myös tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kanssa. Tämän puolestaan on mahdollistanut monipuolinen kokonaisarkkitehtuurin hyödyntäminen.

Loppuun voisin johtopäätöksenä todeta, että eri tason yhteistyöllä on mahdollista saada todellista hyötyä, jonka saavuttamisessa kokonaisarkkitehtuurista on suuri apu!

Kaaoksen hallintaa oppimisen kautta

30.1.2014 in Kokonaisarkkitehtuuri, Tietohallinto by Nestori Syynimaa

Front killan edellisessä blogikirjoituksessani pohdiskelin strategista johtamista kokonaisarkkitehtuurin avulla. Asia on edelleen ajankohtainen, onhan kokonaisarkkitehtuurin kiistattomasti osoitettu olevan toimiva liiketoiminnan johtamismenetelmä – erityisesti nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja teknologisesti kehittyvässä maailmassa. Ei ole ihme, että tällainen muutoksen ja kehityksen tahti tuntuu väistämättä lähes kaoottiselta.

Käyttöönoton haasteet

Samoin kuin Kimmo pohti edellisessä blogissaan, miksei Leania ole otettu laajemmin käyttöön, olen miettinyt samaa kokonaisarkkitehtuurin osalta. Kumpikin menetelmä – jos tämä määritelmä sallitaan – auttaa todistetusti ratkaisemaan tunnettuja ongelmia. Lean muun muassa projekteissa, kokonaisarkkitehtuuri suuremmassa mittakaavassa. Eikö siis olisi loogista ratkaista kaaoksen hallintaan liittyviä ongelmia jo hyväksi havaituilla ratkaisuilla?

Loppusuoralla olevassa väitöstutkimuksessani selvitän nimenomaan kokonaisarkkitehtuurin käyttöönottoon liittyviä haasteita. Yksi suurimmista käyttöönottoa hidastavista – jopa estävistä – tekijöistä on kokonaisarkkitehtuuritietämyksen puute. Käytän tarkoituksella termiä tietämys osaamisen sijasta, koska usein riittää kun tietää esimerkiksi mitä hyötyä kokonaisarkkitehtuurista on. Analogiana voisi käyttää vaikkapa lentokonetta; tiedät että sillä pääsee matkustamaan nopeasti pitkien matkojen päähän, mutta sinun ei tarvitse osata sitä ohjata – saati sitten huoltaa tai rakentaa.

Read the rest of this entry →

Strategialähtöistä utopiaa

26.9.2013 in Tietohallinto, Yleinen by Nestori Syynimaa

Lukiessani viimeaikoina kovasti esillä olleita uutisia ja keskusteluita IT-hankintojen haasteista, mieleeni pulpahti ensimmäisenä strateginen johtaminen. Aluksi ihmettelin omaa ajatuksenjuoksuani, miksi juuri strateginen johtaminen? Mietittyäni hetkisen asiaa kirkastui syykin! Palaan siihen blogin lopussa.

Strateginen johtaminen

Strateginen johtaminen on ollut keskeinen osa lähes jokaisessa työurani tehtävässä, erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana toimiessani mm. teknologia- ja tietohallintojohtajana. Vertauskuvallisesti sanottuna strategia on sodan voittamista, eli yritysten ja organisaatioiden selviytymistä omassa kilpailukentässään. Strategisilla valinnoilla pyritään saavuttamaan kilpailuetua kilpailijoihin nähden, oli sitten kyseessä uusille markkinoille suuntautuminen, taikka (kustannus)tehokkuuden kasvattaminen. Read the rest of this entry →