You are browsing the archive for Esimiestyö.

Palautteen merkitys kehittymiselle

15.6.2016 in Esimiestyö, Henkilöstön johtaminen, Mielekäs työ, Oppiminen, Uudistuminen, Yleinen by Sami M. Leppänen

Palaute ja itsearviointi kuuluvat oleellisena osana oppimiskokemukseen sillä niiden avulla tarkastellaan omaa toimintaa sekä miten hyvin on onnistuttu myös muiden mielestä.

Monimuotoisten oppimisratkaisuiden rakentaminen kannattaa toteuttaa niin sanotun 70-20-10 viitekehyksen mukaisesti jossa 20-osuus edustaa erilaisia palautteen muotoja.

Lyhyesti kuvattuna se tarkoittaa että jokaisen opintokokonaisuuden tulisi sisältää monimuotoisia elementtejä jotka palvelevat erilaisia oppijoita ja erilaisia oppimistyylejä.

70-20-10

10-osuus edustaa perinteisen formaalin ja strukturoidun oppimisen osuutta eli ennalta käsikirjoitetun ja valmentajavetoisen opiskelun osuutta. Tämä voi olla perinteistä luokassa tapahtuvaa opiskelua tai esimerkiksi verkko-oppimista valmiiksi tuotetuista materiaaleista. Joka tapauksessa opittava asia on valmiiksi mallinnettu ja oppijalle jää tehtäväksi suorittaa kokonaisuus.

20-osuus edustaa itsearvioinnin ja palautteen osuutta jossa tarkoituksena on mahdollistaa palautteen saaminen omasta toiminnasta ja
omasta osaamisesta. Tätä palautetta sitten käytetään hyödyksi todennettaessa tapahtunutta oppimista, tunnistettaessa kehittymistarpeita
sekä rakennettaessa myös uutta motivaatiopohjaa itsensä kehittämiselle.

70-osuus edustaa työssäoppimista eri muodoissaan jossa opitaan omista ja muiden kokemuksista joita työn ohessa osin huomaamattakin todetaan.
Työssä oppimisen keinoja ja lähteitä on monia mutta tässä yhteydessä puhutaan usein soveltavasta oppimisesta sekä kokemuksellisesta oppimisesta joka perustuu siis tehtyihin havaintoihin ja niiden käsittelyyn (reflektointi) yksin tai porukalla.

Read the rest of this entry →

Tavoitteet ja mittarit on – suunnitelmat puuttuvat

29.10.2015 in Asiakaskokemus, Esimiestyö, Henkilöstön johtaminen, Johtaminen, Myynnin johtaminen by Juha Porkka

Asiakkuuksien johtaminen on yritysjohdon keskeinen strateginen kysymys juuri nyt, kun liikevaihtoa kaivataan kipeästi lisää ja nykyisiä asiakkaita ei haluta menettää.

Tekemässämme kyselyssä yrityspäättäjille yli puolet vastaajista oli osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että yrityksissä kuunnellaan asiakkaita mm. tuotteistuksessa ja asiakkaiden omia liiketoiminnan tavoitteita ymmärretään hyvin.

Yrityksissä on asetettu melko hyvin tavoitteita ja mittareita, joilla asiakkuuksien kehittymistä mitataan. Noin 50 %:a tunnistaa asiakkaan ostoprosessin, toisaalta lähes saman verran oli yrityksiä, joille tämä asia oli epäselvä. 64 % vastaajista ei ollut varma tai koki ettei heidän yrityksessään ole selkeitä, strategiasta johdettuja asiakassegmentointia ja asiakkuuksien hoitomalleja, joiden mukaan organisaation tulisi työskennellä.


 

Tavoitteet ja mittarit onSuunnitelmat puuttuvat

 

 

 

 

 

 

 

 


Yleistäen voidaankin todeta, että tavoitteet ja mittarit on kunnossa, mutta konkreettiset tekemisen tasolle johdetut toimintasuunnitelmat tavoitteiden toteuttamiseksi puuttuvat!

Kyselytutkimuksen kommenteissa päättäjät olivat huolissaan mm. siitä, että organisaatiossa ei työskennellä riittävän aktiivisesti asiakaskokemuksen parantamisen eteen. Tuotelähtöinen ajattelu ja samalla tavalla tekeminen kuin aiemmin on valitettavan yleistä. Päättäjät kaipaavat selvästi muutosta asiakkaiden parempaan ymmärtämiseen, suunnitelmallisuutta ja systemaattisuutta asiakastyöhön.

Huolella laadittu, yrityksen tavoitteista johdettu asiakasstrategia, johon on laadittu toimintamallit asiakaslähtöisyyden kehittämiseksi ja asiakaskokemuksen parantamiseksi on se avaintekijä, joilla voidaan hakea uutta menestystä.


Asiakasstrategiastasta on kirjoittanut tarkemmin asiantuntija Juha Porkka Business Performance Finland Oy:stä.
Lisätietoja  / Lataa veloitukseton kirja tästä.

 

Suomi tarvitsee sinua!

18.8.2015 in Esimiestyö, Henkilöstön johtaminen, Johtaminen, Oppiminen, Valmentava johtaminen, Yhteisöllinen työkulttuuri by Pasi Lehtiniemi

Suomi tarvitsee sinua!Joskus maailman parhaaksikin rankattu Suomen kilpailukyky raahustaa nyt pohjamudissa. Ratkaiseva erä on alkamassa. Tavalliselle tietotyöläiselle se merkitsee kahta vaihtoehtoa: joko odotat ylhäältä annettuja, yleensä ikäviä korjausliikkeitä, tai otat kilpailukykysi omiin käsiisi. Jokainen meistä rakentaa omalla osaamisellaan kilpailukykyisempää Suomea!

Tämä maa on selvinnyt pahoistakin paikoista oppimisen avulla. 90-luvun laman jälkeen työ on jatkuvasti tehostunut teknologian ja sen osaavan käytön avulla. Siinä on vastaus nykyisiinkin haasteisiin – ei työajan lisäämisessä tai muissa ruukinpatruunoilta perityissä keinoissa.

Tutkimusten mukaan vain 10 % oppimisesta tapahtuu kurssimuotoisen kouluttautumisen kautta. Todellinen osaaminen syntyy palautteen, työssä ja työn ohessa oppimisen sekä soveltamisen kautta. Miksi siis osaamisen kehittämisen ratkaisut eivät ole tukeneet tätä olennaista havaintoa? Tämän me haluamme muuttaa.

Osaamisen ja oppimisen uusi suunta

Vaikka euro tekisi yhtä, Sipilä toista ja Venäjä kolmatta, on jokaisen meistä luotava oma kilpailukykynsä. Sovelto haluaa osaltaan kehittää suomalaista työtä ja työssä oppimista, ja nyt kaipaamme siihen apuasi. Vastaamalla muutamaan yksinkertaiseen kysymykseen autat meitä kehittämään tarjontaamme oikeaan suuntaan. Jokainen näkemys on meille arvokas. Osallistu kyselyyn!

Suomi-Ruotsi

 

 

 

 

 

Kiitos jo etukäteen!

Kaikkien 31.8. mennessä vastanneiden kesken arvotaan tyylikkäitä t-paitoja.

Rentoudu perkele!

15.6.2015 in Esimiestyö, Henkilöstön johtaminen, Henkilöstötyön tuottavuus, Johtaminen, Mielekäs työ, Muutoksen johtaminen, Oppiminen, Valmentava johtaminen, Yleinen by Kati Järvinen

rentoudu_perkele

Loma tulee, oletko valmis? Mitä tapahtuu, kun olet aikatauluttanut rentoutumisen kalenteriisi? Täyttyykö mielesi onnellisesta odotuksesta ”vielä jaksaa puristaa” hengessä, vai kihoaako hiki otsallesi kotityölistan ja sukulaisvelvoitteiden kuumottamana? Sinä olet työelämän huippu-urheilija, ja tarvitset nyt menestyksesi varmistavan, kokonaishyvinvointiasi lisäävän palautumisjakson. Se, missä moodissa lomalaitumelle astut, määrittää kuinka laadukas tämä jakso elämässäsi on.

Vaikka lähtölaukaus lomalle saisikin sinussa aikaan halun polttaa läppärisi juhannuskokossa ja rentoutua niin perkeleesti, on syytä ottaa hetken hurmaa tuottavista mieliteoista niskalenkki. Pysähdy, juuri nyt, ja investoi ajatus jos toinenkin lisätäksesi laatua lomaasi.

Henkinen opettaja ja menestyskirjailija, MD Deepak Chopra luennoi vastikään Helsingissä hyvinvoinnin tulevaisuudesta ja hän kuvasi hyvinvoinnin rakentuvan seuraavasta viidestä ulottuvuudesta (Global Well-Being Index):

1. Merkityksellinen: Pidät siitä mitä teet päivittäin ja olet motivoitunut saavuttamaan tavoitteesi.
2. Sosiaalinen: Sinulla on sinua tukevia ihmissuhteita ja rakkautta elämässäsi.
3. Taloudellinen: Hallitset talouttasi siten, että se vähentää stressiä ja lisää turvallisuutta.
4. Yhteisöllinen: Pidät asuinpaikastasi, tunnet olosi turvalliseksi ja tunnet ylpeyttä yhteisöitäsi, joihin kuulut.
5. Fyysinen: Sinulla on hyvä terveys ja riittävästi energiaa saada päivittäin aikaan mitä haluat.

Tee pikatesti arvioimalla asteikolla 1-5 (1 todella heikko, 5 erittäin vahva ja muut jotain siltä väliltä) miltä oma henkilökohtainen hyvinvointisi vaikuttaa. Mitä havaitsit? Mistä kenkä kenties puristaa?

Loma on loistava mahdollisuus vahvistaa jalansijaa omassa elämässäsi. Luo lomasi siten, että annat tekemättömyyden virran viedä sinut vain kohti olotiloja, joista todella nautit. Tässä resepti virtaannuttavaan lomaan:

1. Vaihda maisemaa. Riko normaalit arkirutiinit mahdollisimman pian lähtemällä lomalle. Poistuessasi arjen näyttämöltä mökille, matkoille tai merelle päästät itsesi työperäisen kuormituksen katkolle. Uusi ympäristö paitsi virkistää kehoa ja mieltä, myös mahdollistaa sen, ettet vahingossakaan aloita lomaasi niistä tekemättömistä töistä.
2. Palaudu. Mielesi ja kehosi tarvitsevat laadukasta lepoa. Nuku niin paljon kuin nukuttaa ja muista, että kaljamakkarakooma ei ole se virkistävin unen muoto. Syö sinulle hyvää tekevää, laadukasta ja puhdasta ruokaa. Liiku ja tee mieluiten pitkiä lenkkejä luonnossa. Näe kauneus ympärilläsi ja hengitä tietoisesti syvään puhdasta, raikasta kesäilmaa. Herätä kaikki aistisi vastaanottamaan kesän ihanuudet.
3. Kytkeydy. Palauta mieleesi, mikä elämässäsi on todella merkityksellistä. Valitse ystävistäsi ja lähipiiristäsi ihmiset, jotka tekevät sinulle henkisesti hyvää ja vietä aikaasi heidän kanssaan. Minimoi menemiset ja kissanristiäiset, ellet saa niistä erityisesti virtaa. Kiinnostu rakkaimmistasi uudestaan, katso ja kosketa. Anna alitajunnallesi lupa työstää kysymystä: ”Mitä minä elämältäni haluan?” ja katso mitä tapahtuu.
4. Kokeile. Mieli virkistyy kun annat sille uusia kokemuksia pureskeltavaksi. Pureudu järvikalojen suomustustekniikoihin, korjaa omin käsin kulunut kaluste tai perusta villikasvien koekeittiö. Tee käsilläsi jotain kivaa ja konkreettista, sillä se on erityisen hyvää vastapainoa mielen kuormitukselle. Kokeile vaikka!
5. Nauti ja naura. Jos koko perheen pakkaaminen autoon pitkälle ajomatkalle keskellä suloisinta suvea on välttämätöntä, minimoi kaikki mahdollinen säätäminen ja väännä huumorin hanat kaakkoon. Tee arkisista asioista antoisia hölläämällä vähintäänkin omaa, täydellisiin suorituksiin tottunutta vaatimustasoasi. Osta ruokatarvikkeet viipyilevällä toriretkellä tai kokeile kauppakassitoimitusta ovellesi. Hakeudu tilanteiden ja ihmisten pariin, jotka saavat sinut nauramaan. Tee lomasta todellista juhlaa nauttimalla tietoisesti jokaisesta hetkestä.

Mikäli olet palautunut riittävästi, on kehosi ja mielesi muodostanut sinulle bufferin tulevaa työstressiä tasapainottamaan. Vanhaan oravanpyörään ei ole sellaisenaan tarvetta astua, muutos on sinusta itsestäsi kiinni. Muutos vaatii kuitenkin tietoisuutta siitä minkä pitää muuttua, voimaa tehdä viisaita valintoja ja toistoa, joka on tapojen muutoksen todellinen äiti.

Kun palaat akut ladattuna takaisin työmaalle, pidä ensimmäiset päivät kalenterissasi varattuna tulevan kauden suunnittelulle. Aivot toimivat hyvätuulisina ja rentoutuneina luovasti, ja myönteisen tulevaisuuden näkeminen on mahdollista. Tavoitteiden asettamisen ja saavuttamisen taito on huipussaan, joten ota siitä kaikki irti!

Kirkasta suunnittelun yhteydessä itsellesi yksi asia, jonka aiot arjessasi muuttaa voidaksesi hyvin. Kirjaa tämä konkreettiseksi, henkilökohtaiseksi tavoitteeksi. Pohdi sitten, mitä tukea sen toteuttamiseen tarvitset ja aktivoidu mahdollistamaan tarvitsemasi tuki. Tuo tavoitteesi julki henkilöille, joita se koskee. Mieti, miten muistutat itseäsi uudestaan ja uudestaan siitä, mitä todella haluat, ja tee se.

Kirjoita tavoitteesi myös tähän blogiin ja kerro meille ja muille mitä aiot tehdä voidaksesi loman jälkeen erinomaisesti töissä. Oman tavoitteensa kertoneiden kesken arvotaan joko taskulämmin kossupullo tai tulevan kauden tavoiteasetantaa tukeva coaching-tunti Sovelton coachin kanssa.

Työ on parhaimmillaan meille virtaa tuottava elementti. Sen ei ole tarkoitus viedä meistä viimeisiäkin mehuja. Kantamalla vastuun hyvinvoinnistasi kaikki voittavat. Siispä virtaannu. Älä taannu! Perkele.

Johtajan näköharhat

18.5.2015 in Esimiestyö, Henkilöstön johtaminen, Johtaminen, Yleinen by Sari Ajanko

Eräs keskeisistä johtamistaidoista on kyky nähdä. Kirkkaasti, selvästi ja laajasti, tässä hetkessä ja tulevaan. Osa johtajan näkökykyä on olla tietoinen siitä, millä tavoin se, mitä selvästi näkee, voi silti olla vajaata tai vääristynyttä.

Poisto, muunto ja yleistys

Tapamme tarkastella maailmaa on merkittävä osa ainutlaatuisuuttamme. Vaikka omaamme saman aistivalikoiman, käytämme sitä hyvinkin eri tavoin. Kaikesta ympärillämme olevasta informaatiosta suodatamme kaiken aikaa osan pois. Samasta tilanteesta ja informaatiosta syntyy erilaisia havaintoja, jotka taas johtavat erilaisiin tulkintoihin. Testaa vaikka. Pyydä kolmelta henkilöltä raportti palaverista, josta olit itse pois. Saatat kuulla kolme hyvin erilaista tarinaa.

Read the rest of this entry →