You are browsing the archive for Mielekäs työ.

Digiosaamisessa on kyse uusista työtavoista

2.9.2016 in Henkilöstön johtaminen, Henkilöstötyön tuottavuus, Johtaminen, Mielekäs työ, Muutoksen johtaminen, Oppiminen, Uudistuminen, Yhteisöllinen työkulttuuri, Yleinen by Sami M. Leppänen

Olet varmaan jo kuullut digiosaamisen tarpeista?

Monessa yhteydessä keskustellaan nyt digiosaamisen tarpeesta. Useasti käy niin että keskustelu kulminoituu tekniikkaan ja siihen miten kaikilla ei ole mahdollisuutta sitä hyödyntää. Mutta digiosaaminen ei ole ensisijaisesti itse tekniikan osaamista vaan tapoja oivaltaa ja soveltaa tekniikan tuottamia mahdollisuuksia työn tuottavuuden ja mielekkyyden parantamiseen. Myös ilmaisilla palveluilla ja älypuhelimella voi tehdä jo paljon jos osaa ja oivaltaa.

Digitaalisuuden hyödyt nousevat parhaiten esille yhteisöllisillä työtavoilla, liikkuvaa työntekoa tukevien työvälineiden käyttöönotolla sekä rakentamalla uudenlaista luottamuksen, avoimmuuden ja jakamisen kulttuuria.

Miksi digiosaamisen kasvattaminen on niin hidasta?

Työyhteisöissä on viime vuosina säästetty henkilöstön ja organisaation kehittämisessä. Moni uusikin työväline, ohjelmistoversio tai työprosessi on jäänyt vähäiselle perehdyttämiselle tai olemattomalle käytön opastukselle. Aika lailla itsekseen on saanut opetella tai sitten on käytännössä jatkettu vanhaan mallin tekemistä mutta uusilla välineillä.

Selvää lienee ettei näistä uudistuksista kannata odottaa henkilöstötyön tuottavuuden tehostajaa. Se suuri oivallus uuden työtavan hyödyistä jää tulematta eikä kukaan opasta uudenlaiseen tekemiseen. Jälkikäteen sitten ihmetellään kun investoinnit työn tuottavuuden parantamiseen eivät tuoneetkaan tulosta…

Eikä se digiosaaminen ole vain välineosaamista vaan uudenlaista tapaa organisoida työ. Sitä pitää lähteä kasvattamaan uudenlaisilla tavoilla. Eikä se ole vain sujuvampaa nappulointia vaan työn mielekkyyden kokemuksen kasvattamista joustavilla työtä tukevilla ratkaisuilla ja työtavoilla. Se saattaa vaatia myös uudenlaisia rooleja ja uusia malleja hoitaa työtehtäviä.

Tätä osaamista ei kenelläkään ole varaa jättää päivittämättä!

Digitalisaatio luo uutta työtä, mutta myös hävittää vanhaa.

Vaikeus syntyy siitä, että vanhan katoaminen ja uuden syntyminen eivät välttämättä tapahdu yhtä aikaa, ja uudet työpaikat vaativat erilaisia kykyjä, taitoja ja tietoja kuin mitä työnsä menettävillä voi olla.

Read the rest of this entry →

Palautteen merkitys kehittymiselle

15.6.2016 in Esimiestyö, Henkilöstön johtaminen, Mielekäs työ, Oppiminen, Uudistuminen, Yleinen by Sami M. Leppänen

Palaute ja itsearviointi kuuluvat oleellisena osana oppimiskokemukseen sillä niiden avulla tarkastellaan omaa toimintaa sekä miten hyvin on onnistuttu myös muiden mielestä.

Monimuotoisten oppimisratkaisuiden rakentaminen kannattaa toteuttaa niin sanotun 70-20-10 viitekehyksen mukaisesti jossa 20-osuus edustaa erilaisia palautteen muotoja.

Lyhyesti kuvattuna se tarkoittaa että jokaisen opintokokonaisuuden tulisi sisältää monimuotoisia elementtejä jotka palvelevat erilaisia oppijoita ja erilaisia oppimistyylejä.

70-20-10

10-osuus edustaa perinteisen formaalin ja strukturoidun oppimisen osuutta eli ennalta käsikirjoitetun ja valmentajavetoisen opiskelun osuutta. Tämä voi olla perinteistä luokassa tapahtuvaa opiskelua tai esimerkiksi verkko-oppimista valmiiksi tuotetuista materiaaleista. Joka tapauksessa opittava asia on valmiiksi mallinnettu ja oppijalle jää tehtäväksi suorittaa kokonaisuus.

20-osuus edustaa itsearvioinnin ja palautteen osuutta jossa tarkoituksena on mahdollistaa palautteen saaminen omasta toiminnasta ja
omasta osaamisesta. Tätä palautetta sitten käytetään hyödyksi todennettaessa tapahtunutta oppimista, tunnistettaessa kehittymistarpeita
sekä rakennettaessa myös uutta motivaatiopohjaa itsensä kehittämiselle.

70-osuus edustaa työssäoppimista eri muodoissaan jossa opitaan omista ja muiden kokemuksista joita työn ohessa osin huomaamattakin todetaan.
Työssä oppimisen keinoja ja lähteitä on monia mutta tässä yhteydessä puhutaan usein soveltavasta oppimisesta sekä kokemuksellisesta oppimisesta joka perustuu siis tehtyihin havaintoihin ja niiden käsittelyyn (reflektointi) yksin tai porukalla.

Read the rest of this entry →

Törkeä lupaus ja mitä siitä seuraisi

17.3.2016 in Henkilöstön johtaminen, Henkilöstötyön tuottavuus, Johtaminen, Mielekäs työ, Oppiminen, Uudistuminen, Valmentava johtaminen, Yleinen by Sami M. Leppänen

Pari vuotta sitten olimme porukalla ratkaisumyyntivalmennuksessa ja valmentaja puhui törkeän lupauksen tekemisestä omaan myyntipuheeseen. Jotakin joka kiinnittäisi huomion, näyttäisi että olemme tosissamme ja saisi varmasti vauhditettua myös päätöksentekoa. Tuo törkeän lupauksen käsite jäi elävästi mieleeni ja aion siitä jatkaa tässä yhteydessä mutta muuten jätämme myyntipuheet lyhyeen.

Törkeä lupaus – hupaisa ajatus.

Luvata nyt jotakin joka todennäköisesti kauhistuttaa itseäkin mutta varmasti saa myös muidenkin huomion.

Lähdin pohtimaan mitä seuraisi jos antaisimme törkeän lupauksen itsemme kehittämisessä. Uskallammeko antaa edes itsellemme riittävän haastavia ja kauaskantoisia tavoitteita tai haasteita?  Read the rest of this entry →

Rentoudu perkele!

15.6.2015 in Esimiestyö, Henkilöstön johtaminen, Henkilöstötyön tuottavuus, Johtaminen, Mielekäs työ, Muutoksen johtaminen, Oppiminen, Valmentava johtaminen, Yleinen by Kati Järvinen

rentoudu_perkele

Loma tulee, oletko valmis? Mitä tapahtuu, kun olet aikatauluttanut rentoutumisen kalenteriisi? Täyttyykö mielesi onnellisesta odotuksesta ”vielä jaksaa puristaa” hengessä, vai kihoaako hiki otsallesi kotityölistan ja sukulaisvelvoitteiden kuumottamana? Sinä olet työelämän huippu-urheilija, ja tarvitset nyt menestyksesi varmistavan, kokonaishyvinvointiasi lisäävän palautumisjakson. Se, missä moodissa lomalaitumelle astut, määrittää kuinka laadukas tämä jakso elämässäsi on.

Vaikka lähtölaukaus lomalle saisikin sinussa aikaan halun polttaa läppärisi juhannuskokossa ja rentoutua niin perkeleesti, on syytä ottaa hetken hurmaa tuottavista mieliteoista niskalenkki. Pysähdy, juuri nyt, ja investoi ajatus jos toinenkin lisätäksesi laatua lomaasi.

Henkinen opettaja ja menestyskirjailija, MD Deepak Chopra luennoi vastikään Helsingissä hyvinvoinnin tulevaisuudesta ja hän kuvasi hyvinvoinnin rakentuvan seuraavasta viidestä ulottuvuudesta (Global Well-Being Index):

1. Merkityksellinen: Pidät siitä mitä teet päivittäin ja olet motivoitunut saavuttamaan tavoitteesi.
2. Sosiaalinen: Sinulla on sinua tukevia ihmissuhteita ja rakkautta elämässäsi.
3. Taloudellinen: Hallitset talouttasi siten, että se vähentää stressiä ja lisää turvallisuutta.
4. Yhteisöllinen: Pidät asuinpaikastasi, tunnet olosi turvalliseksi ja tunnet ylpeyttä yhteisöitäsi, joihin kuulut.
5. Fyysinen: Sinulla on hyvä terveys ja riittävästi energiaa saada päivittäin aikaan mitä haluat.

Tee pikatesti arvioimalla asteikolla 1-5 (1 todella heikko, 5 erittäin vahva ja muut jotain siltä väliltä) miltä oma henkilökohtainen hyvinvointisi vaikuttaa. Mitä havaitsit? Mistä kenkä kenties puristaa?

Loma on loistava mahdollisuus vahvistaa jalansijaa omassa elämässäsi. Luo lomasi siten, että annat tekemättömyyden virran viedä sinut vain kohti olotiloja, joista todella nautit. Tässä resepti virtaannuttavaan lomaan:

1. Vaihda maisemaa. Riko normaalit arkirutiinit mahdollisimman pian lähtemällä lomalle. Poistuessasi arjen näyttämöltä mökille, matkoille tai merelle päästät itsesi työperäisen kuormituksen katkolle. Uusi ympäristö paitsi virkistää kehoa ja mieltä, myös mahdollistaa sen, ettet vahingossakaan aloita lomaasi niistä tekemättömistä töistä.
2. Palaudu. Mielesi ja kehosi tarvitsevat laadukasta lepoa. Nuku niin paljon kuin nukuttaa ja muista, että kaljamakkarakooma ei ole se virkistävin unen muoto. Syö sinulle hyvää tekevää, laadukasta ja puhdasta ruokaa. Liiku ja tee mieluiten pitkiä lenkkejä luonnossa. Näe kauneus ympärilläsi ja hengitä tietoisesti syvään puhdasta, raikasta kesäilmaa. Herätä kaikki aistisi vastaanottamaan kesän ihanuudet.
3. Kytkeydy. Palauta mieleesi, mikä elämässäsi on todella merkityksellistä. Valitse ystävistäsi ja lähipiiristäsi ihmiset, jotka tekevät sinulle henkisesti hyvää ja vietä aikaasi heidän kanssaan. Minimoi menemiset ja kissanristiäiset, ellet saa niistä erityisesti virtaa. Kiinnostu rakkaimmistasi uudestaan, katso ja kosketa. Anna alitajunnallesi lupa työstää kysymystä: ”Mitä minä elämältäni haluan?” ja katso mitä tapahtuu.
4. Kokeile. Mieli virkistyy kun annat sille uusia kokemuksia pureskeltavaksi. Pureudu järvikalojen suomustustekniikoihin, korjaa omin käsin kulunut kaluste tai perusta villikasvien koekeittiö. Tee käsilläsi jotain kivaa ja konkreettista, sillä se on erityisen hyvää vastapainoa mielen kuormitukselle. Kokeile vaikka!
5. Nauti ja naura. Jos koko perheen pakkaaminen autoon pitkälle ajomatkalle keskellä suloisinta suvea on välttämätöntä, minimoi kaikki mahdollinen säätäminen ja väännä huumorin hanat kaakkoon. Tee arkisista asioista antoisia hölläämällä vähintäänkin omaa, täydellisiin suorituksiin tottunutta vaatimustasoasi. Osta ruokatarvikkeet viipyilevällä toriretkellä tai kokeile kauppakassitoimitusta ovellesi. Hakeudu tilanteiden ja ihmisten pariin, jotka saavat sinut nauramaan. Tee lomasta todellista juhlaa nauttimalla tietoisesti jokaisesta hetkestä.

Mikäli olet palautunut riittävästi, on kehosi ja mielesi muodostanut sinulle bufferin tulevaa työstressiä tasapainottamaan. Vanhaan oravanpyörään ei ole sellaisenaan tarvetta astua, muutos on sinusta itsestäsi kiinni. Muutos vaatii kuitenkin tietoisuutta siitä minkä pitää muuttua, voimaa tehdä viisaita valintoja ja toistoa, joka on tapojen muutoksen todellinen äiti.

Kun palaat akut ladattuna takaisin työmaalle, pidä ensimmäiset päivät kalenterissasi varattuna tulevan kauden suunnittelulle. Aivot toimivat hyvätuulisina ja rentoutuneina luovasti, ja myönteisen tulevaisuuden näkeminen on mahdollista. Tavoitteiden asettamisen ja saavuttamisen taito on huipussaan, joten ota siitä kaikki irti!

Kirkasta suunnittelun yhteydessä itsellesi yksi asia, jonka aiot arjessasi muuttaa voidaksesi hyvin. Kirjaa tämä konkreettiseksi, henkilökohtaiseksi tavoitteeksi. Pohdi sitten, mitä tukea sen toteuttamiseen tarvitset ja aktivoidu mahdollistamaan tarvitsemasi tuki. Tuo tavoitteesi julki henkilöille, joita se koskee. Mieti, miten muistutat itseäsi uudestaan ja uudestaan siitä, mitä todella haluat, ja tee se.

Kirjoita tavoitteesi myös tähän blogiin ja kerro meille ja muille mitä aiot tehdä voidaksesi loman jälkeen erinomaisesti töissä. Oman tavoitteensa kertoneiden kesken arvotaan joko taskulämmin kossupullo tai tulevan kauden tavoiteasetantaa tukeva coaching-tunti Sovelton coachin kanssa.

Työ on parhaimmillaan meille virtaa tuottava elementti. Sen ei ole tarkoitus viedä meistä viimeisiäkin mehuja. Kantamalla vastuun hyvinvoinnistasi kaikki voittavat. Siispä virtaannu. Älä taannu! Perkele.

Koulutusseteli mahdollistaisi työuranaikaisen osaamisen kehittämisen kaikille

30.4.2015 in Henkilöstötyön tuottavuus, Mielekäs työ, Oppiminen, Valmentava johtaminen, Yleinen by Sanna Varpukari-Anttila

Suomalaisten organisaatioiden investoinnit henkilöstön kehittämiseen ovat romahtaneet vuoden 2008 jälkeen. Samaan aikaan vaatimukset työelämässä ovat kasvaneet ja uudistumiskyvystä on tullut tärkein kilpailuetu. Suomalaisen kilpailukyvyn elvyttäminen vaatii nopeita ja laajasti vaikuttavia toimenpiteitä työväestön osaamisen ajanmukaistamiseksi.

Organisaatioiden menestys syntyy osaamisesta. Nyt ne eivät kuitenkaan auta työntekijöitään sitä hankkimaan. Yhteiskunnan kannalta tilanne on kestämätön. Tulee löytää keinoja, joilla niin työntekijät kuin organisaatiot motivoidaan osaamisen uudistamiseen työelämän tarpeiden mukaisesti.

Read the rest of this entry →