You are browsing the archive for Projektijohtaminen.

Innovointia, jatkuvaa kehittämistä vai turhaa vouhottamista?

4.12.2016 in Asiakaskokemus, Johtaminen, Muutoksen johtaminen, Oppiminen, Projektijohtaminen, Uudistuminen, Yhteisöllinen työkulttuuri, Yleinen by Sami M. Leppänen

Innovoinnista puhutaan useasti erilaisissa yhteyksissä mutta useimmiten se näyttäytyy jännittävässä ja tärkeässä roolissa.

Innovaatioille on varattu rooli kansakunnan pelastajana sekä yritysten elinvoiman lähteenä. Innovaatiot on myös toivotettu sinne mihin aurinko ei paista.

TUV-raporttikansikuva copy

Tavalliselle ihmiselle innovaatiot näyttäytyvät ihmeellisenä mystisenä maailmana johon normaalilla kuolevaisella ei ole asiaa vaan toiminta on propellipäiden ja valkotakkisten tutkijoiden valtakuntaa.

Innovaatio eli uudennos on jokin uusi tai olennaisesti parannettu, taloudellisesti hyödyllinen tuote, prosessi, palvelu tai keksintö.

Vai miten mahtaa olla…

Meille on syntynyt harhaluulo että innovointi ja innovaatiot ovat aina jotakin täysin uutta ja ihmeellistä. Vaikka itse asiassa todellisuus on aivan toisenlainen. En muista ihan tarkkoja lukuja mutta arviolta vähintään 95% innovaatioista on itse asiassa vanhojen tuotteiden, palveluiden ja menetelmien kehittämistä ja parantelua. Arkista puuhailua, tavallisten ihmisten oivalluksia, pitkäjänteistä havainnointia ja pohdintaa sekä oivallusten jakamista kavereille.  Read the rest of this entry →

Vuorovaikutus ja luottamus ovat voimaa projektitiimeissa

6.5.2016 in Johtaminen, Muutoksen johtaminen, Projektijohtaminen, Tilannejohtaminen, Valmentava johtaminen, Yhteisöllinen työkulttuuri by Outi Impivaara

“Ei projektin johtamisessa mitään ihmisten johtamisen taitoja tarvita, riittää, että hallitsee prosessin!”

Tuon lauseen kuulin erään organisaation projektipäälliköltä valmennuksen yhteydessä. Hän oli oikeasti sitä mieltä, että ihmisten erilaisuuden hyväksyminen tai vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen on nyt vaan sellaista turhaa hömppää, jota ei ammattimaisessa asiantuntijaorganisaatiossa tarvita.

Samaan aikaan hänen organisaatiossaan projektit myöhästyvät, etukäteen määriteltyjä tuloksia ei saavuteta, asiakastyytyväisyys on heikko ja organisaation sisällä oli voimakas negatiivinen taisteluhenki päällä. Lisäksi epäluottamus johtoa kohtaan tuntui kasvavan koko ajan. Autoritäärinen johtamiskulttuuri oli saanut vallan ja tulokset olivat sen mukaiset.

Mikä sitten neuvoksi, jotta tilanne saataisiin taas haltuun ja tuloksia parannettua?

Projektipäälliköt mukaan heti alussa

Aloitetaan ihan perusteista. Onko projektipäällikölle selvää, mitkä ovat projektin konkreettiset tavoitteet? Usein ensimmäiset haasteet ilmenevät jo siinä, miten yhteistyö toimii myynnin ja projektien välillä. Vastaava tiedonkulun katkos on projektin päättymisen yhteydessä, kun pitäisi varmistaa, että projektin tuotokset saadaan toimitettua asiakkaalle ja tuotanto käynnistettyä. Kenen tulisi vastata tiedonkulusta ja ymmärryksen siirtymisestä eri vaiheiden välillä?

Hyvin menneissä hankkeissa projektipäällikkö on mukana jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhdessä myynnin kanssa. Näin hän pääsee mukaan keskusteluihin ja voi oikeasti ymmärtää myös asiakkaan tarpeet ja vaatimukset kyseiselle projektille. Kun vuorovaikutusta rakennetaan järjestelmällisesti mahdollisimman aikaisin, ihmisten välille syntyy ihan erilainen luottamus sekä tapa toimia ja kommunikoida. Vaikeinta on niissä hankkeissa, joissa sekä asiakkaan että toimittajan projektipäälliköt tulevat peliin mukaan vasta sitten, kun allekirjoitukset sopimuksiin on saatu.

Projektipäällikkö päättää toimintakulttuurin

Toinen projektin onnistumisen osa-alue liittyy projektipäällikön kykyyn ja rohkeuteen johtaa kokonaisuutta. Suostuuko hän ottamaan vastuun kokonaisuudesta ja johtamaan sekä omaa, asiakkaan, että mahdollisten alihankkijoiden toimintaa. Mutta eihän projektipäälliköllä ole siihen oikeuttavaa asemavaltaa! No, ei olekaan, mutta jos hän haluaa oikeasti johtaa kokonaisuutta, niin hän kyllä löytää keinot. Projektipäällikön tulee luottaa itseensä sekä projektissa mukana oleviin ihmisiin, jotta tiimin sisällä kyetään käsittelemään kaikki ilmaantuvat ongelmat ja ideat avoimesti ja rehellisesti.

1. Luottamus ja kulttuuri

Projektipäällikkö päättää aina siitä minkälainen on hänen vastuullaan olevan projektin toimintakulttuuri. Kun halu johtaa on olemassa, se näkyy hänen toiminnassaan ja tekemisessään. Hän johtaa koko organisaatiota omalla esimerkillään. Jos hän on motivoitunut työhönsä ja innostunut hankkeen tuomista mahdollisuuksista omalle sekä asiakkaan organisaatiolle, hänen on helpompi motivoida mukana olevia ihmisiä tekemään onnistumisen kannalta tärkeitä asioita.

 

 

Koko tiimille ymmärrys kokonaisuudesta ja omasta roolista

Projektipäällikkö vastaa siitä, että koko projektiryhmä tietää, mitä tässä hankkeessa ollaan yhdessä tekemässä ja miksi. Hänen tulee huolehtia, että jokainen mukana oleva henkilö ymmärtää oman roolinsa ja vastuualueensa hankkeessa. On sovittava myös, miten projektin tilanne, tehdyt tunnit, valmiina olevat osa- alueet ja vielä keskeneräiset työt raportoidaan, mihin tiedot raportoidaan ja mihin mennessä.

Hyvin usein yksinkertaiset, projektin johtamisen kannalta merkittävät, asiat jäävät eri tiimeissä sopimatta. Ihmiset eivät tiedä mitä heiltä odotetaan, miten heidän tekemistään mitataan ja ovatko he onnistuneita omassa työssään. Turhaan ei sanota, että kaikki ongelmat organisaatioissa ovat johtamisongelmia ja niistä yli 90 % on kommunikaatioon ja viestintään liittyviä ongelmia.

”Kaikki ongelmat organisaatioissa ovat johtamisongelmia”

2. Tiimin sisäinen luottamusPaljon palautetta matkan varrella

Projektin johtaminen ei ole mitään rakettitiedettä, mutta vaatii kovaa työtä. Se edellyttää, että projektipäällikkö välittää ja on kiinnostunut projektin lopputuloksesta sekä siinä mukana olevista ihmisistä. Ihmiset tarvitsevat paljon palautetta matkan varrella. Varaa itsellesi aikaa keskustella ihmisten kanssa. Anna heille mahdollisuus tuoda esille omat näkemyksensä siitä, missä olette onnistuneet, missä olisi korjattavaa tai kehitettävää. Miettikää vaihtoehtoja ja ratkaisuja yhdessä; mitä voisimme tehdä jatkossa toisin, jotta varmistaisimme tavoitteiden toteutumisen.

Kun ihmiset kokevat, että heihin ja heidän näkemyksiinsä luotetaan ja heitä kuullaan hankkeen aikana, niin he myös sitoutuvat nopeammin yhteisiin tavoitteisiin. Sitoutuneet ihmiset ottavat myös vastuuta kokonaisuudesta, he ovat valmiita auttamaan toisia onnistumaan riippumatta siitä onko kyseessä oman tiimin edustaja vai asiakas tai yhteistyökumppani. He pitävät silmänsä ja korvansa avoinna ja tuovat huolen aiheensa sekä ideansa nopeasti muun tiimin käsittelyyn, jotta koko ajan voitaisiin hakea parempia toimintatapoja ja ratkaisuja.

Huolehdi siis siitä, että heti muutoshankkeen tai projektin alussa käytte koko projektitiimin kanssa läpi edes seuraavat asiat:

  1. Mitä olemme yhdessä tekemässä?
    – Mikä on tavoitteemme tässä hankkeessa ja onko asiakkaalla sama ymmärrys tavoitteesta?
  1. Miksi tämän saavuttaminen on tärkeää?
    – Hankkeen merkitys meidän organisaatiollemme sekä asiakkaan liiketoiminnalle.
    – Miksi minun tulisi ryhtyä tähän? Mitä hyötyä tästä on jokaiselle hankkeessa mukana olevalle?
  1. Mihin mennessä tämän tulee olla valmis?
    – Aikataulut ja tarkistuspisteet on sovittava niin, että koko projektitiimi, myös asiakas, ne tietää!
  1. Kuka vastaa ja mistä?
    – Mitkä asiat ovat asiakkaan vastuulla, meidän vastuullamme tai alihankkijoiden vastuulla?
  1. Miten?
    – Miten toteutamme tämän, karkea projektisuunnitelma?
    – Miten mittaamme onnistumistamme? Onko kaikilla yhteinen ymmärrys siitä, milloin mikäkin osa-alue on valmis?
    – Miten viestitämme ja kommunikoimme projektin aikana? Yhteiset palaverit, viestintäsuunnitelmat, kriisitilanteet, projektin sisäinen viestintä ja viestintä organisaatioiden sisällä, jne.
    – Miten käsittelemme projektin aikana tulevat tilanteet? Muutostarpeet, yllätykset, uudet ideat, ym.

Tutustukaa toisiinne

Yllättäen ne tiimit, joissa on vahva luottamus tiimin jäsenten kesken ja joissa hyväksytään myös ihmisten erilaisuus, saavat parhaita tuloksia aikaiseksi. Ja nuo tulokset ovat yleensä sellaisia, joista voidaan olla myös ylpeitä.

Panosta vahvasti oman tiimisi luottamuksen ja yhteistyön kehittämiseen. Tutustukaa toisiinne, op- pikaa ymmärtämään toistenne erilaisuutta sekä luontaisia henkilökohtaisia vahvuuksia ja hyödyntäkää niitä tiimissänne. Kun tiimissä mukana olevat arvostavat omaa osaamistaan ja tekemäänsä työtä, se näkyy myös toisten osaamisen ja ajan käytön arvostuksena.

Ihmiset haluavat auttaa toisiaan onnistumaan työssään ja ovat valmiita käymään keskusteluja sekä tarvittaessa haastamaan nykyistä tekemistä. Heillä on aina tavoitteena parempien tulosten aikaansaaminen ja kokonaisuuden kehittäminen. He ymmärtävät myös, että hyviä tuloksia ei voi saavuttaa yksin vaan ainoastaan hyvällä yhteistyöllä, jossa luottamus ja hyvät viestintätaidot ovat merkittävässä roolissa.

Voimia, iloa sekä parempaa yhteistyötä tiimillesi!

Outi ImpivaaraOuti Impivaara on Sovelton verkostovalmentaja ja toimitusjohtaja Oicon Oy:ssä. Hän on toiminut yritysjohdon, esimiesten ja henkilökunnan valmentajana jo vuodesta 2003 saakka. Sitä ennen hän oli ICT -toimialalla projektipäällikkönä sekä kotimaisissa että kansainvälisissä kehityshankkeissa eri maissa.

Viime aikoina hän on erityisesti keskittynyt ihmisten erilaisuuteen sekä siihen liittyvään johtamisen vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.
 Lisätietoja esim. täältä www.kommunikaatio.fi

Alkuperäinen juttu on julkaistu Projektiyhdistyksen julkaisemassa Projektitoiminta-lehdessä nro 1/2016.
Tämän jutun aiheita käsitellään myös PRY:n SIG12 ”johtajuus”.

 

 

Temppuja vai tuloksia?

17.2.2016 in Johtaminen, Projektijohtaminen by Kimmo Hautsalo

Kokonaisvaltainen näkemys projektiliiketoiminnan kehittämisestä on usein haasteellista. Löytyykö omasta organisaatiosta riittävää ja ajantasaista osaamista? Puhutaanko oikeilla termeillä? Onko yrityksen johto ymmärtänyt mitä pitää tehdä ja mihin suuntaan mennä? Entä jos kyseessä onkin useamman yrityksen fuusio, jossa yhdistetään tapaa toimia projekteissa?

Temppuja vai tuloksia

 

 

 

Kiire voi aikaansaada sen efektin, että mennään siitä mistä aita on matalin. Entä jos tämän lisäksi ei nähdä metsää puilta? Kohdistettaessa voimavarat ja osaaminen siihen, mikä suunta näyttää oikealta polulta, voikin osoittautua vääräksi valinnaksi.

Projektiliiketoiminnan luonti ja kehittäminen vaatii siis vahvaa kokonaisvaltaista näkemystä ja kokemusta. Usein tukea ja riippumatonta näkemystä haetaan myös organisaation ulkopuolelta. Tällöin saadaan paremmin hahmotettua haluttua tavoitetta ja suuntaa. Kyse on luonnollisesti myös riskinhallinnasta.

Kyky ymmärtää tätä kompleksisuutta on löydyttävä yrityksen johdosta. Johdolla on myös oltava ymmärrys pyytää ulkopuolista apua. Ei siis tehdä yksittäisiä väärin kohdennettuja temppuja, joilla kuvitellaan saavamme asiat kuntoon, vaan kohdennetaan toiminta oikeaoppisten ja -suuntaisten toimenpiteiden kautta tuottaviin tuloksiin.

Mitä tapahtuisi, jos asiakkaan ja toimittajan projektitiimi tekisivät oikeasti yhteistyötä?

15.2.2016 in Asiakaskokemus, IT-palvelujohtaminen, Johtaminen, Muutoksen johtaminen, Projektijohtaminen, Valmentava johtaminen, Yhteisöllinen työkulttuuri by Outi Impivaara

Kuinka monta kertaa olet ollut mukana projektissa, jossa asiakkaan projektitiimillä on ihan erilainen käsitys projektin tavoitteista kuin toimittajalla?

Hyvin usein olen kuullut, että projektilla on kyllä ollut kick-off tilaisuus, mutta kaikki projektissa mukana olevat eivät siihen ole päässeet osallistumaan, joten kokonaisuuden tavoitteet ovat jääneet projektissa mukana oleville hieman epäselviksi.

Olemme nyt päättäneet testata ihan oikeasti käytännössä sitä miten tulokset, luottamus ja yhteistyö paranisi, jos aloittaisimme pitkäkestoisen, noin kaksi vuotta kestävän, hankkeen ihan toisella tavalla.

Ideoimme yhdessä erään ICT-organisaation projektipäällikön kanssa pitkäkestoisen hankkeen alkuun workshopin, joka keskittyy siihen, että tutustumme koko projektissa mukana oleviin ihmisiin. Mukaan tulevat sekä toimittajan että asiakkaan projektitiimit kokonaisuudessan ja kukin tuo tilaisuuteen oman näkemyksensä mitä odottaa hyvältä yhteistyöltä projektissa.

Tavoitteena on oppia tuntemaan molempien organisaatioiden toimintatavat ja luoda yksi yhteinen projektitoiminnan kulttuuri, johon jokainen voi sitoutua. Aloitustilaisuudessa keskitymme tutustumaan ensin toisiimme ihmisinä. Mitkä ovat kunkin mukana olevan henkilön vahvuudet? Miten erilaisia me olemme työtavoiltamme, rytmiltämme ja tavoiltamme kommunikoida?

Auttaisiko, jos tietäisin miten minun kannattaisi keskustella ja viestittää jatkossa työparini kanssa, joka toimii toisessa organisaatiossa? Menisivätkö viestit helpommin läpi ja kasvaisiko ymmärrys? Oppisimmeko jopa tuomaan nopeammin ongelmia ja ideoita pöydälle, jotta voisimme keskittyä parempien ratkaisujen kehittämiseen syyllisten metsästämisen sijaan? Tavoitteena on kuitenkin saada hyvä tuloksia suunnitellussa aikataulussa ja vielä mielellään budjetin rajoissa.

Tavoitteena on tutustumisen ohella luoda Winning Team –toimintakulttuuri ja päättää myös siitä miten varmistamme jokaisen mukana olevan sitoutumisen yhteisiin tavoitteisiin ja yhteisesti sovittuihin toimintamalleihin. Kun kaikki pääsevät vaikuttamaan jo ennen projektin varsinaista käynnistystä kokonaisuuteen, voi jokaiselle kirkastua miten minun työni vaikuttaa muiden projektissa mukana olevien tekemiseen ja mikä on minun työni merkitys kokonaisuudelle.

Luomme siis toimintamallia, jossa projektitiimin jäsenet, organisaatiosta riippumatta, ovat valmiita auttamaan kaveria onnistumaan omassa työssään ja siinä sivussa varmistamme koko projektin tehokkaan läpiviemiseen. Todellista yhteistyötä!

Jos voisimme tehdä ICT – toimialalla historiaa, niin tekisimmekö? KYLLÄ!

Stay tuned, kokemuksia hankkeesta ja sen onnistumisesta seuraa myöhemmin.

Toimiiko vuorovaikutukseni kaikkien kanssa niin kuin pitää?

Toimiiko vuorovaikutukseni kaikkien kanssa niin kuin pitää?

Ensimmäinen Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) projektijohtajille käynnistyi

14.9.2015 in Johtaminen, Muutoksen johtaminen, Projektihallinta, Projektijohtaminen by Pasi Lehtiniemi

IMG_4018Eteläranta 10:n neuvotteluhuone natisi liitoksistaan, kun Suomen ensimmäinen projektijohtajille, projektipäälliköille ja muille projekteja vetäville henkilöille suunnattu johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) käynnistyi 8.9.2015.

Kurssi #1:n aloitti 22 projektijohtamisen ammattilaista, joten tupa oli täynnä odotusta ja intoa. Edustettuina oli läpileikkaus eri toimialoista: finanssi ja vakuutus, rakennusteollisuus, energia, seurakunnat, elektroniikan tukkukauppa, kaupungit, valtionhallinto, logistiikka, IT – ja koulutuspalvelut.

 

DSC00703 copyTutkinto antaa kokonaisvaltaisen ymmärryksen projektijohtamisesta.

Työelämässä arvostettu Johtamisen erikoisammattitutkinto projektijohtajille on Opetushallituksen virallinen näyttötutkinto. Se antaa muodollisen pätevyyden projektihallinnan alalla toimimiseen. Uutta osaamista hankintaan tutkinto-ohjelman valmistavilla koulutuksilla. Valmistava koulutus on suunniteltu yhteistyössä Sovelton, Markkinointi-instituutin ja Projektiyhdistyksen kanssa. Koulutuksessa käsitellään projektihallintaan liittyvien kokonaisuuksien lisäksi mm. ihmisten johtamista sekä taloutta ja strategista liiketoimintasuunnittelua.

Varsinainen käytännön osaaminen näytetään omissa työtehtävissä. Jokaiselle tutkinnon suorittajalle rakennetaan yksilöllinen, omia ja työnantajan tarpeita vastaava johtamisen kehittämisen oppimispolku.

Tutkinnon tavoitteena on projektijohtamisen ammattitaidon merkittävä kasvu.

Tämä tapahtuu työssä oppimisen ja opinnoista saatujen tietojen yhdistämisellä työtehtävissä.

  • Osallistuja saa tunnetun ja työelämässä arvostetun virallisen tutkinnon sekä jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja korkeakouluihin.
  • Osallistuja kehittää omaa johtajuuttaan systemaattisesti ja kasvaa varmaksi projektijohtajaksi.
  • Osallistuja tunnistat oman roolinsa, vahvuutensa ja kehittämiskohteensa johtajana ja projektityössä.
  • Osallistuja kehittää oman organisaationsa ja työyhteisönsä projektihallintaa ja projektijohtamista.
  • Osallistuja rakentaa itselleen yksilöllisen tutkinnon valitsemalla niitä kursseja, jotka tukevat omia osaamis- ja kehittymistarpeita parhaiten
  • Osallistujat verkostoituvat ja vaihdat kokemuksia muiden projektijohtamisen parissa työskentelevien kanssa.
  • Jokainen osallistuja saa henkilökohtaista ohjausta tutkinnon suorittamiseen ja opiskeluun Markkinointi-instituutin ohjaajalta.

 

DSC00722 copyTutkinto tuo selkeää lisäarvoa myös työnantajalle

Opintojensa aikana tutkinnon suorittaja kehittää työyhteisön käytäntöjä, sillä työssä oppiminen on iso osa näyttötutkintoa. Hän syventyy organisaation projektien johtamiseen ja johtamisen kehittämiseen kokonaisvaltaisesti sekä tuo näkemystä, osaamista ja työkaluja kehittää omaa vastuualuettaan.

Tutkinnon suorittamista ja opintojen sisältöä suunniteltaessa opiskelija voi ottaa huomioon myös työnantajan tavoitteet. Näin tutkintoa suorittava kasvaa paremmaksi myös juuri niissä asioissa, joita työnantajaorganisaatiossa tarvitaan.

 

Johtamisen erikoisammattitutkinto soveltuu

  • projektiliiketoiminnan johtajille ja projektitoimiston vetäjille
  • projektipäälliköille, joilla on vahvaa käytännön kokemusta johtamisesta
  • kehitys- ja projektijohtajille
  • hankejohtajille ja -päälliköille
  • esimiehille ja asiantuntijoille, jotka vetävät projekteja.

Jokainen osallistuja suunnittelee ohjaajan kanssa omaan tilanteeseen ja tavoitteisiin sopivan kokonaisuuden. Opintojen määrä riippuu siitä, mitä tutkinnon osia valitset tutkintoosi, mitä jo osaat ja miten kasvatat ammattitaitoasi työpaikallasi.

Johtamisen erikoisammattitutkinnon suunniteltu kesto on 18 kk, ja tutkintoon valmistavaan koulutukseen sisältyy koulutuspäiviä sekä ohjattua etäopiskelua. Koulutuspäivien määrä riippuu siitä, mitä kursseja valitset. Koulutuspäiviä on noin joka toinen kuukausi.

Seuraava JET projektijohtajille käynnistyy 21.1.2016.

Lisätietoja: http://www.markinst.fi/tutkinnot/277/johtamisen-erikoisammattitutkinto-projektijohtajille

Mikäli kiinnostuit tutkinnon suorittamisesta. Ota yhteyttä!

Pasi Lehtiniemi, Sovelto
pasi.lehtiniemi@sovelto.fi, p. 050 515 1773

Kirsi Hanhisalo, Markkinointi-instituutti
kirsi.hanhisalo@markinst.fi, p. 050 369 3914