You are browsing the archive for Projektihallinta.

Ensimmäinen Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) projektijohtajille käynnistyi

14.9.2015 in Johtaminen, Muutoksen johtaminen, Projektihallinta, Projektijohtaminen by Pasi Lehtiniemi

IMG_4018Eteläranta 10:n neuvotteluhuone natisi liitoksistaan, kun Suomen ensimmäinen projektijohtajille, projektipäälliköille ja muille projekteja vetäville henkilöille suunnattu johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) käynnistyi 8.9.2015.

Kurssi #1:n aloitti 22 projektijohtamisen ammattilaista, joten tupa oli täynnä odotusta ja intoa. Edustettuina oli läpileikkaus eri toimialoista: finanssi ja vakuutus, rakennusteollisuus, energia, seurakunnat, elektroniikan tukkukauppa, kaupungit, valtionhallinto, logistiikka, IT – ja koulutuspalvelut.

 

DSC00703 copyTutkinto antaa kokonaisvaltaisen ymmärryksen projektijohtamisesta.

Työelämässä arvostettu Johtamisen erikoisammattitutkinto projektijohtajille on Opetushallituksen virallinen näyttötutkinto. Se antaa muodollisen pätevyyden projektihallinnan alalla toimimiseen. Uutta osaamista hankintaan tutkinto-ohjelman valmistavilla koulutuksilla. Valmistava koulutus on suunniteltu yhteistyössä Sovelton, Markkinointi-instituutin ja Projektiyhdistyksen kanssa. Koulutuksessa käsitellään projektihallintaan liittyvien kokonaisuuksien lisäksi mm. ihmisten johtamista sekä taloutta ja strategista liiketoimintasuunnittelua.

Varsinainen käytännön osaaminen näytetään omissa työtehtävissä. Jokaiselle tutkinnon suorittajalle rakennetaan yksilöllinen, omia ja työnantajan tarpeita vastaava johtamisen kehittämisen oppimispolku.

Tutkinnon tavoitteena on projektijohtamisen ammattitaidon merkittävä kasvu.

Tämä tapahtuu työssä oppimisen ja opinnoista saatujen tietojen yhdistämisellä työtehtävissä.

  • Osallistuja saa tunnetun ja työelämässä arvostetun virallisen tutkinnon sekä jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja korkeakouluihin.
  • Osallistuja kehittää omaa johtajuuttaan systemaattisesti ja kasvaa varmaksi projektijohtajaksi.
  • Osallistuja tunnistat oman roolinsa, vahvuutensa ja kehittämiskohteensa johtajana ja projektityössä.
  • Osallistuja kehittää oman organisaationsa ja työyhteisönsä projektihallintaa ja projektijohtamista.
  • Osallistuja rakentaa itselleen yksilöllisen tutkinnon valitsemalla niitä kursseja, jotka tukevat omia osaamis- ja kehittymistarpeita parhaiten
  • Osallistujat verkostoituvat ja vaihdat kokemuksia muiden projektijohtamisen parissa työskentelevien kanssa.
  • Jokainen osallistuja saa henkilökohtaista ohjausta tutkinnon suorittamiseen ja opiskeluun Markkinointi-instituutin ohjaajalta.

 

DSC00722 copyTutkinto tuo selkeää lisäarvoa myös työnantajalle

Opintojensa aikana tutkinnon suorittaja kehittää työyhteisön käytäntöjä, sillä työssä oppiminen on iso osa näyttötutkintoa. Hän syventyy organisaation projektien johtamiseen ja johtamisen kehittämiseen kokonaisvaltaisesti sekä tuo näkemystä, osaamista ja työkaluja kehittää omaa vastuualuettaan.

Tutkinnon suorittamista ja opintojen sisältöä suunniteltaessa opiskelija voi ottaa huomioon myös työnantajan tavoitteet. Näin tutkintoa suorittava kasvaa paremmaksi myös juuri niissä asioissa, joita työnantajaorganisaatiossa tarvitaan.

 

Johtamisen erikoisammattitutkinto soveltuu

  • projektiliiketoiminnan johtajille ja projektitoimiston vetäjille
  • projektipäälliköille, joilla on vahvaa käytännön kokemusta johtamisesta
  • kehitys- ja projektijohtajille
  • hankejohtajille ja -päälliköille
  • esimiehille ja asiantuntijoille, jotka vetävät projekteja.

Jokainen osallistuja suunnittelee ohjaajan kanssa omaan tilanteeseen ja tavoitteisiin sopivan kokonaisuuden. Opintojen määrä riippuu siitä, mitä tutkinnon osia valitset tutkintoosi, mitä jo osaat ja miten kasvatat ammattitaitoasi työpaikallasi.

Johtamisen erikoisammattitutkinnon suunniteltu kesto on 18 kk, ja tutkintoon valmistavaan koulutukseen sisältyy koulutuspäiviä sekä ohjattua etäopiskelua. Koulutuspäivien määrä riippuu siitä, mitä kursseja valitset. Koulutuspäiviä on noin joka toinen kuukausi.

Seuraava JET projektijohtajille käynnistyy 21.1.2016.

Lisätietoja: http://www.markinst.fi/tutkinnot/277/johtamisen-erikoisammattitutkinto-projektijohtajille

Mikäli kiinnostuit tutkinnon suorittamisesta. Ota yhteyttä!

Pasi Lehtiniemi, Sovelto
pasi.lehtiniemi@sovelto.fi, p. 050 515 1773

Kirsi Hanhisalo, Markkinointi-instituutti
kirsi.hanhisalo@markinst.fi, p. 050 369 3914

Työn ohessa suoritettava projektijohtamisen koulutus pätevöittää alalle

4.5.2015 in Esimiestyö, Henkilöstön johtaminen, Henkilöstötyön tuottavuus, Johtaminen, Muutoksen johtaminen, Oppiminen, Projektihallinta, Projektijohtaminen, Yleinen by Pasi Lehtiniemi

proj JET copy

On itsestään selvää, että onnistunut projekti edellyttää ammattitaitoista projektijohtamista. Suomesta on kuitenkin pitkään puuttunut virallinen projektijohtamisen koulutus, vaikka kyseessä on täysin oma ammattinsa. Työn ohessa suoritettava Johtamisen erikoisammattitutkinto projektijohtajille -koulutusohjelma pätevöittää projektijohtamisen tehtäviin. Koulutuksessa otetaan huomioon sekä projektihallinnan käytäntö että ihmisten johtaminen.

”Projektijohtamista tehdään tällä hetkellä hyvin vaihtelevalla osaamisella, suurin osa muun toimen ohella ja ilman alan koulutusta. Projektijohtajilla ja -päälliköillä tulisi olla alan virallinen tutkinto kuten monilla muillakin aloilla, sillä se edellyttää vahvaa erikoisosaamista”, kertoo Pasi Lehtiniemi, partneri ja johdon konsultti Soveltosta.

Markkinointi-instituutti, Sovelto ja Projektiyhdistys ry ovat yhdessä suunnitelleet projektijohtajille räätälöidyn Johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET). Se on aikuiskoulutus, joka on suunniteltu työn ohessa suoritettavaksi.

Johtamisen erikoisammattitutkinto projektijohtajille antaa tutkinnon suorittajille taidot johtaa muutosta ja viedä muutoshankkeet onnistuneesti niille asetettuihin tavoitteisiin. ”Näin projektijohdosta tulee liiketoimintajohdon arvokas oikea käsi”, Lehtiniemi summaa.

”Kansallisella tasolla tavoitteena on, että projektiammattilaisista tulee arvostettu ammattikunta, jolla on koulutus ja tutkintotodistus oman alansa erikoisosaamisesta. Koulutus varmistaa osaamisen, mikä puolestaan varmistaa, että projektit onnistuvat ja ammatin arvostus kasvaa”, sanoo Timo Saros, Projektiyhdistys ry:n toimitusjohtaja.

 

Voiko projekti onnistua ilman alan erikoisosaamista?

Tutkimusten mukaan liiketoiminnan kehitys- ja muutoshankkeista epäonnistuu jopa 70 prosenttia. Eivätkä tutkimukset projektijohtamisen osaamista ole juuri sen valoisampia. Esimerkiksi tuoreen ICT-alan CEPIS eCompetece study -tutkimuksen (2014) mukaan suomalaisista projektipäälliköistä vain 8 prosenttia katsoi, että heillä on vaadittava toiminnan kehittämisen osaaminen. ”Osaamisgappi on valtava, ja tämän haluamme ratkaista”, Lehtiniemi sanoo.

 

Onnistunut projektinhallinta on ihmisten johtamista.

Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) sisältää projektihallintaan liittyvien kokonaisuuksien lisäksi opintoja mm. ihmisten, asiakkuuksien ja verkostojen johtamisesta, taloudesta ja strategisen liiketoiminta-ajattelusta.

”Onnistunut projekti on nimittäin muutakin kuin teknistä projektin suunnittelua ja ohjaamista. Projektijohtaminen on ennen kaikkea ammattitaitoista ihmisten johtamista. Ihmisten kautta projektit onnistuvat”, sanoo Kirsi Hanhisalo, kehittämispäällikkö Markkinointi-instituutista.

”Koulutuksen tavoite on, että osallistujat saavat kokonaisvaltaisen ymmärryksen siitä, mitä projektijohtamisessa täytyy ottaa huomioon ja miten projektit liittyvät liiketoimintaan”, Hanhisalo tiivistää.

Koulutuksen sisällön suunnittelussa on otettu huomioon International Project Management Associationin (IPMA) sertifioinnin vaatimukset. Johtamisen erikoisammattitutkinto projektijohtajille valmistaa erinomaisesti IPMA-sertifioinnin hakemiseen.

 

Hyötyä projektien ammattilaiselle, työnantajalle ja asiakkaille

Johtamisen erikoisammattitutkinto projektijohtajille -koulutusohjelma sopii projektihallinnan ja -johtamisen tehtävissä toimiville. Tutkinto on yksi Opetushallituksen virallisista näyttötutkinnoista.

”Tutkinto antaa muodollisen pätevyyden projektijohtamisen tehtäviin. Siksi suosittelen sitä mm. sellaisille, jotka ovat työurallaan ajautuneet projektihallinnan tehtäviin mutta joille ei ole vielä alan koulutusta. Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET) on virallinen, työelämässä arvostettu todistus osaamisesta ja antaa jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakoulu- ja korkeakouluopintoihin”, Hanhisalo perustelee.

”Projektityön tilaajalle tutkinto on myös vakuutus projektijohtajan pätevyydestä työtehtävään”, Lehtiniemi täydentää. ”Ja henkilökohtaisella tasolla tutkinnon suorittanut kasvattaa merkittävästi omaa arvoaan tulevaisuuden tekijänä.”

Myös Saros näkee, että tutkinnosta on hyötyä osallistujalle itselleen, tämän työnantajalle sekä asiakkaille. ”Koulutus parantaa mahdollisuuksia työllistyä ja edetä uralla. Työnantajalle se osoittaa henkilön kyvykkyyden selviytyä haasteellisista tehtävistä. Asiakkaalle taas se on todiste siitä, että henkilöllä on tarpeeksi tietoa ja kokemusta, jota hän voi soveltaa osaamistaan asiakkaan liiketoiminnassa.”

Koulutus alkaa syykussa 2015 ja on suunniteltu työn ohessa suoritettavaksi. Siinä opiskellaan 1–2 koulutuspäivänä kuukaudessa, opitaan omassa työssä ja tehdään ohjatusti verkko-opintoja. Jokaiselle opiskelijalle tehdään oma henkilökohtainen suunnitelma koulutuksesta ja tutkinnon suorittamisesta. Suunnitelma perustuu osallistujan lähtötilanteeseen, jo hankittuun osaamiseen sekä tavoitteisiin. Tutkinto suoritetaan näyttämällä osaaminen omassa työssä, eli koulutus ei sisällä tenttejä tai kokeita.

 

Projektijohtajat monimutkaistuvan tietotyön polttopisteessä

”Usein puhutaan Suomen olevan johtavia projektinhallinnan osaajamaita. Ehkä näin on, jos asiaa katsotaan globaalisti, mutta itse en näe, että olisimme mitenkään ylivoimaisia verrattuna muihin kehittyneisiin teollisuusmaihin Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa”, Saros sanoo. ”Osaamista täytyy kasvattaa edelleen.”

Saroksen mukaan projektit monimutkaistuvat ja kansainvälistyvät jatkuvasti ja niissä on mukana yhä enemmän osapuolia. Vientituotteet vaihtuvat massatuotteista asiantuntijapainotteisiksi projekteiksi, joissa myytävä tuote räätälöidään asiakkaan ympäristöön. ”Asiakkaat vaativat yhtä tiukempia aikatauluja, ja kyky lyhyeen toimitusaikaan saattaa olla merkittävä kilpailuetu. Silloin punnitaan vahva osaaminen.”

Projektiyhdistys näkee, että projektiosaamisen kehittämiselle on juuri nyt erittäin vahva valtakunnallinen intressi. Projektit ovat tehokkain tapa toteuttaa organisaatioiden strategisia ja operatiivisia tavoitteita. Projektikulttuuri syntyy yhteisestä osaamisesta ja ymmärtämyksestä. Siksi projektien suunnittelu-, johtamis- ja toteutusosaamista on määrätietoisesti kehitettävä.

”Tietotyö on muuttunut rajusti, ja projektijohtajat ovat tietotyön kuumimmassa polttopisteessä. Liike-elämä haastaa kaikenlaiset organisaatiot rakenteelliseen muutokseen innovoinnin, tiedon keräämisen, jalostamisen ja kaupallisen hyödyntämisen kautta”, Lehtiniemi näkee.

Hänen mukaansa keskeisin tuotannon tekijä on tulevaisuudessa tietämys, ja tietoon liittyvät valinnat ratkaisevat projektien onnistumisen. Miten keräät projektien kannalta validin tiedon ja miten jalostat ja jakelet sitä? Miten pidät sidosryhmät mukana koko projektin ajan? Miten saat ihmiset sitoutumaan projektin missioon ja taktiseen suunnitelmaan?

Kiinnostuitko koulutuksesta?

Tutustu projektijohtajille suunnattuun Johtamisen erikoisammattitutkintoon >>

 

Artikkeli on alun perin julkaistu Projektiyhdistys ry:n Projektitoiminta-lehdessä.(1-2015)

 

Tarinan tekemisellä eroon alisuoriutumisesta

26.2.2015 in Johtaminen, Muutoksen johtaminen, Projektihallinta, Projektijohtaminen, Yhteisöllinen työkulttuuri, Yleinen by Pasi Lehtiniemi

Pääosa Suomen talouden harvoista kasvumahdollisuuksista liittyy digitaalisuuteen tai sen hyödyntämiseen. Joka kymmenes suomalainen työskentelee digitaalisen tekniikan, sisällön tai viestinnän parissa. Oleellista on kuitenkin havaita, että digitaalisuuden vaikutukset yhteiskuntaan ulottuvat paljon syvemmälle kuin ICT:n hyödyntämiseen liiketoiminnassa ja julkisella sektorilla.

Digitaalisuus haastaa nykyiset liiketoimintamallit, toimintatavat ja organisaatiot kaikilla toimialoilla. Digitaalisuuden hyödyntäminen ei ole pelkästään tuottavuuden parantamista, vaan kokonaan uusiin mahdollisuuksiin tarttumista. Erityisesti palvelujen ja palveluliiketoiminnan kehittämisessä digitaalisuudella on paljon annettavaa.

Tästä huolimatta digitaalisuuden yhteiskunnallista merkitystä ei ole riittävästi tunnistettu saati tunnettu. Tiedon puutteen ja hajanaisuuden johdosta ei myöskään ole riittäviä lähtökohtia digitaalisuuden täysimittaiseen hyödyntämiseen.

Suomella on kuitenkin maailman parhaat edellytykset digitalisoitumisesta hyötymiseen. Mahdollisuuksia hyödynnetään työpaikoilla huonosti.

Digibarometri2014

Edellytyksiinsä nähden Suomi alisuoriutuu rankasti. Tämä on merkittävä uhka Suomen tulevaisuudelle, varsinkin, kun pidetään mielessä digitaalisuuteen ja työhön liittyvä tuleva murros. Kykymme uudistua tulee haastetuksi ennennäkemättömällä tavalla.

Digitaalisuuden ytimessä olevien sähköisten liiketoiminnan, sosiaalisen median, pilvipalveluiden, it:n kuluttajistumisen ja muiden uusien teknologioiden johtaminen ja käyttö organisaatioiden toimintaan on vaatimatonta. Murto-osalla organisaatioista on selkeä strategia ja toimintasuunnitelma teknologioiden johtamiseksi.

Puuttuu tietoisuus laajasti uusista teknologioista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista. Puututuu näkemystä ja osaamista.Tämä ei ole pelkästään teknolgiaa vaan hyödyntämisen kyvykkyyskysymys.

Lähde: Digibarometri 02/2015 http://digibarometri.fi/files/2014/02/Digibarometri-2014.pdf

 

Projektityössä keskeinen tavoite on muutoksessa onnistuminen, uusien liiketoimintaprosessien jalkauttaminen, työtappojen muuttaminen ja tuottavuuden nostaminen. Digitaalisuus näyttelee pelissä aivan keskeistä roolia.

Perinteisen johtamisen keinoin epäonnistumme kuitenkin liian usein. Tehtävä ei ollut kirkas, ihmiset eivät tienneet matkan varrella oltiinko oikealla polulla vai metsässä. Lopputulos on harvoin iloinen.

Mitäpä jos ryhtyisimmekin tarinankertojiksi. Tarinat ovat kiehtovia, matkaan lähdettäessä kaikilla on tavoite kirkkaana mielessä, mutta toteutustapa avoin. Tarina sitoo seikkailijat ja sidosryhmät yhteisen tavoitteen saavuttamiseen, ratkaisujen etsimiseen, kaikkensa antamiseen ja kaverin auttamiseen. Vaikeudetkaan eivät pysäytä tällaista joukkoa.

Voisiko siis tarinan tekemisessä olla ratkaisu alisuoriutumisesta eroon pääsemiseen?
Ehkäpä jopa työn mielekkyys palaisi useamman tekijän arkeen.

IT-johtaja, lähdetkö takamatkalta?

6.2.2015 in Esimiestyö, Henkilöstön johtaminen, Henkilöstötyön tuottavuus, IT-palvelujohtaminen, Johtaminen, Kokonaisarkkitehtuuri, Muutoksen johtaminen, Oppiminen, Projektihallinta, Projektijohtaminen, Tietohallinto by Pasi Lehtiniemi

ICT-alan työntekijöiden osaaminen ja organisaatioiden kyvykkyys soveltaa uusia teknologioita on ollut perinteisesti Suomen vahvuus. Vuoden 2008 jälkeen trendi on kuitenkin ollut huolestuttava ja Suomi on polkenut tässä suhteessa paikallaan.

Olemmeko jääneet jälkeen ja miten pitkä on takamatka?

CEPIS eCompetece study –tutkimuksen mukaan suomalaisista IT ammattilaisista vain 22%:lla on osaaminen kunnossa omaan työtehtäväänsä nähden. Lähde: (http://cepis.org/media/CEB_Finland_Infographic_FINAL2.jpg)

ICT_fin copy
– Tietohallintojohtajista (5% vastanneista) vain yksi prosentti totesi omaavansa vaadittavan kompetenssi rooliinsa nähden.
– Projektipäälliköistä (15% vastanneista) vain 8% totesi omaavansa vaadittavan osaamisen ollakseen toiminnan kehittäjä.
– ICT konsulteista (5% vastanneista) vain yksi prosentti totesi omaavansa vaadittavan osaamisen rooliinsa nähden.

Lisää mielenkiintoista aineistoa löytyy juuri julkaistusta IT-barotetristä (http://tivia.fi/julkaisut/tutkimukset/it-barometri)

Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset (TIVIA) ry julkaisi 30.1. vuosittaisen liiketoiminta- ja IT-johdolle suunnatun kyselytutkimuksen tulokset IT:n merkityksestä, soveltamisesta ja johtamisesta suomalaisissa organisaatioissa. Tuloksista tiivistetään IT-indeksiin, IT:n hyödyntämisen indeksiin ja IT:n johtamisen indeksiin.

Tutkimus sisälsi vuodesta toiseen toistuvia kysymyksiä ja erityisteemoja uusien teknologioiden johtamisesta ja käytöstä. Lisäksi tutkimuksessa oli uusina aiheina teollinen internet (IOT), johtaminen ja käyttöaikomukset sekä kaksi uutta kysymystä tietoturvan ja jatkuvuuden johtamisesta. IT:n johtamisen indeksi sisälsi kolme uutta tunnuslukua (pilvipalveluiden, BYOD:n, big datan johtaminen). Tilastollisia analyyseja varten oli lisätty kysymyksiä organisaation IT:n johtamiskyvykkyydestä, taloudellisesta liikkumavarasta uusia IT:tä ja investoida IT:hen sekä IT-projektien johtamiskyvystä.

Tulokset ovat vastaajien henkilökohtaisten arvioiden yhteenvetoja IT:n merkityksestä, soveltamisesta ja johtamisesta vastaajien organisaatioissa. Tutkimukseen vastaajista 32% oli tietohallintojohtajia.

2014 IT-barometrin keskeiset havainnot:

Tulos 1: IT:n soveltaminen ja johtaminen on polkenut paikallaan Suomessa seitsemän vuotta.
Tulos 2: Uskomuksista poiketen investoinnit IT:hen eivät johda talouden kehitystä ja talouskasvua
Tulos 3:
Uusien teknologioiden johtaminen ja käyttöorganisaatioiden liiketoiminnassa on vaatimatonta
Tulos 4:
Suomalaisista organisaatioista 10-20 % on korkeasti kyvykkäitä IT:n soveltajia ja johtajia
Tulos 5: Hyvä IT:n johtaminen lisää IT:n hyötyjä sekä organisaation kykyä soveltaa ja johtaa IT:tä.

”Suunnitellaanko IT-projektit epäonnistumaan? Ei, vaan olemme niin tottuneita epäonnistumisiin, että olemme alkaneet pitää sitä luonnollisina asiantilana, mitä se ei ole”

Entä yritetäänkö IT:n johtamisen pyörä keksiä uudelleen Suomessa ? Esimerkiksi ITIL:n käyttö on pudonnut vuodessa 61%sta 52%iin.

6 kohdan ohjelma digitaalisuuden soveltamis- ja johtamisvalmiuksien parantamiseksi

  1. Ymmärrä IT:n merkitys organisaatiosi liiketoiminnalle ja ryhdy johtamaan ja kehittämään sitä liiketoiminnan strategisena voimavarana
  2. Linjaa yhteen liiketoiminta ja IT sekä sovi IT:n hallintaa ja johtamista koskevat selkeät vastuut asettaen niille mitattavissa olevat tavoitteet. Seuraa tavoitteiden toteutumista
  3. Ennen IT-ratkaisuja ja –hankintoja aseta niille liiketoimintaan sidotut mitattavissa olevat tavoitteet. Seuraa tavoitteiden toteutumista hankinnan ajan ja sen jälkeen
  4. Ryhdy johtamaan liiketoimintaan liitettyä IT:tä kokonaisuutena, käytännönläheisen kokonaisarkkitehtuurin avulla
  5. Ryhdy ajoittamaan ja toteuttamaan IT-investointeja liiketoimintasi kehittämisen osana ja toteuta niitä johdonmukaisesti yli taloussyklien
  6. Pohdi uusien teknologioiden merkitystä ja käyttöä liiketoiminnassasi ja muuta pohdinnan tulokset konkreettisiksi ja tavoitteellisiksi toimenpiteiksi ja ohjelmiksi

3 kohdan ohjelma Suomen digitaalisuusvalmiuksien parantamiseksi

  1. Peruskouluissa koululaisille tulee opettaa perusvalmiudet käyttää yleisimpiä tietoteknisiä palveluita – tulla ”diginatiiveiksi”. Tämä on osa uudelleenmääriteltyä, kaikkien kansalaisten tarvitsemaa luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa.
  2. Toisen ja ylemmän asteen oppilaitoksissa eri oppiaineisiin tulee sisällyttää IT:n hyödyntämiseen ja johtamiseen valmentavia osuuksia liitettynä kulloinkin käsiteltävään sisältöön yleisen IT-teknisen opetuksen sijasta. IT:n kaikkialla olo tarkoittaa tätä.
  3. Organisaatioiden johtoa tulee kouluttaa ja valmentaa hyvien IT:n johtamisen käytäntöjen soveltamisessa sitomalla koulutus ja valmennus organisaation toiminnan kehittämiseen. IT:n soveltamista ja johtamista ei opi lukemalla vaan tekemällä

 

Lähteet:
Tivia IT-barometri 2014: http://tivia.fi/julkaisut/tutkimukset/it-barometri
The Council of European Professional Informatics Societies:
CEPISeCompetence study: http://cepis.org/index.jsp?p=940&n=2997
CEPIS – Euroopan koontiraportti: http://cepis.org/media/CEB_European_Report1.pdf
CEPIS – Suomen tutkimustulokset: http://cepis.org/media/CEB_Finland_Infographic_FINAL2.jpg

 

 

Projektiosaamisesta uusi tukijalka Suomelle

25.1.2015 in Esimiestyö, Henkilöstön johtaminen, Henkilöstötyön tuottavuus, Johtaminen, Muutoksen johtaminen, Projektihallinta, Projektijohtaminen by Pasi Lehtiniemi

 

Maailmantalouden haasteet eivät ota hellittääkseen. Heijastevaikutukset Suomelle jatkuvat ja ovat viime aikoina muuttaneet nopeasti muotoaan entistä synkempään ja arvaamattomampaan suuntaan. Organisaatioiden kilpailukyky heikkenee jatkuvasti sekä osaamisen ja tehokkuuden vaatimukset kasvavat päivä päivältä. Nykyisestä markkinoiden epävarmuudesta on tullut uusi normaali, eikä ”vanhaan hyvään aikaan” ole paluuta. Hyvää nousukautta ei myöskään ole näköpiirissä lähitulevaisuudessa.

Ympäristötekijöiden haasteiden lisäksi muutoshankkeita vaivaa huono karma. Tilastot kertovat karua kieltään muutoshankkeiden onnistumisesta: keskimäärin >70% kaikista kehityshankkeista epäonnistuu. Kokemukset ja mediassa käytävä keskustelu vahvistaa tilastojen kertoman viestin. Monessa organisaatiossa epäonnistumisprosentti on vieläkin korkeampi. Organisaatiot toipuvat kyllä rahan menetyksestä, mutta kollektiivisen epäonnistumisen tunne lamauttaa ihmiset ja riskinottokyky uusissa hankkeissa pienenee.

 

Mistäpä pelastus Suomen tilanteeseen?

#1
Uskon että pelastus löytyy yksilöiden asenteesta ja rohkeudesta ryhtyä uudistuksiin, ja uskalluksesta purkaa vanhat kalkkeutuneet toimintamallit. Meidän on löydettävä uusia mahdollisuuksia alati muuttuvassa ympäristössä ja kevennettävä arvoa tuottamatonta vanhaa kuormaa, jotta ketteryys lisääntyisi.

#2
Tarvitsemme entistä vahvempaa projektiosaamista ja kykyä toteuttaa muutokset kaikilla tasoilla. Väitänkin että projektiosaaminen on tulevaisuudessa suomalaisten tärkein kansalaistaito.

#3
Jokaiseen hankkeen taustalla pitää olla organisaation sitoutuminen ja päätös liiketoiminnallisen arvon tai toiminnallisen hyödyn tavoittelemisesta. Muutoshankkeet ovat perusluonteesta ainutlaatuisia ja monimutkaisia rakenteita. Tästä johtuen projektit tarvitsevat yhteisen keskustelukielen, prosessit ja työvälineet, jotka varmistavat osapuolten parhaan mahdollisen yhteistoiminnan ja riskien hallinnan.

#4
Ja mikä tärkeintä, muutoshankkeet tarvitsevat entistä vahvempaa johtajuutta ja toisista välittämistä, jotta muutoksen suunta saadaan pidettyä haluttuna ja ihmiset kyydissä.

 

Projektiyhdistys on linjannut omassa strategiassaan projektiosaamisen kehittämisen tavoitteita seuraavasti:

  • Missio: Nostaa projektitoiminnan ja -johtamisen tasoa, tuloksellisuutta ja arvostusta.
  • Visio 2020: Projektiosaamisesta on tullut uusi tukijalka Suomelle.
  • Strateginen tahtotila 2015: Projektinjohtajat ja projektipäälliköt ovat tunnustettu ammattikunta, joiden osaaminen takaa projektien onnistumisen

Projektiosaamisen kehittämiselle on juuri nyt erittäin vahva valtakunnallinen intressi. Projektit ovat tehokkain tapa toteuttaa organisaatioiden strategisia ja operatiivisia tavoitteita. Projektikulttuuri syntyy yhteisestä osaamisesta ja ymmärtämyksestä. Siksi projektien suunnittelu-, johtamis- ja toteutusosaamista on määrätietoisesti kehitettävä. Projektijohtamisesta täytyy tehdä kansallinen kyvykkyys ja projektipäälliköstä tunnustettu ammatti.

Projektipäälliköt ovat paljon vartijoina. On siis aika ottaa härkää sarvista ja nostaa johtajuus, kyvykkyys ja osaaminen uudelle tasolle.

 


Sovelto Oyj on Projektiyhdistyksen jäsen ja haluaa edistää yllä mainittujen tavoitteiden toteutumista kaikilla mahdollisilla keinoilla niin yhteiskunnan, organisaation kuin yksilön näkökulmasta.