You are browsing the archive for IT-palvelujohtaminen.

Ongelmanratkaisu, osa 2: – Vasara ja nauloja: erilaiset ongelmat, erilaiset ajattelutavat

10.5.2016 in Henkilöstötyön tuottavuus, IT-palvelujohtaminen, Johtaminen, Oppiminen, Uudistuminen by Thomas Hughes

Ihmiselämä on pohjimmiltaan erilaisten haasteiden ratkaisemista ja päätösten tekemistä. Ensimmäisistä hetkistään lähtien ihmisen on selviytyäkseen pystyttävä ratkaisemaan erilaisia haasteita. Lapsen haasteet ovat omiimme verrattuna hyvin konkreettisia: Miten päästä ylös maasta? Miten saada nämä lihalankut joita myös jaloiksi kutsutaan toimimaan siinä määrin koordinoidusti, että niillä pääsee eteenpäin? Voinko luottaa tuohon henkilöön joka juuri ilmestyi naamani eteen heiluttamaan leluapinaa erikoinen virne naamallaan? Read the rest of this entry →

Mitä tapahtuisi, jos asiakkaan ja toimittajan projektitiimi tekisivät oikeasti yhteistyötä?

15.2.2016 in Asiakaskokemus, IT-palvelujohtaminen, Johtaminen, Muutoksen johtaminen, Projektijohtaminen, Valmentava johtaminen, Yhteisöllinen työkulttuuri by Outi Impivaara

Kuinka monta kertaa olet ollut mukana projektissa, jossa asiakkaan projektitiimillä on ihan erilainen käsitys projektin tavoitteista kuin toimittajalla?

Hyvin usein olen kuullut, että projektilla on kyllä ollut kick-off tilaisuus, mutta kaikki projektissa mukana olevat eivät siihen ole päässeet osallistumaan, joten kokonaisuuden tavoitteet ovat jääneet projektissa mukana oleville hieman epäselviksi.

Olemme nyt päättäneet testata ihan oikeasti käytännössä sitä miten tulokset, luottamus ja yhteistyö paranisi, jos aloittaisimme pitkäkestoisen, noin kaksi vuotta kestävän, hankkeen ihan toisella tavalla.

Ideoimme yhdessä erään ICT-organisaation projektipäällikön kanssa pitkäkestoisen hankkeen alkuun workshopin, joka keskittyy siihen, että tutustumme koko projektissa mukana oleviin ihmisiin. Mukaan tulevat sekä toimittajan että asiakkaan projektitiimit kokonaisuudessan ja kukin tuo tilaisuuteen oman näkemyksensä mitä odottaa hyvältä yhteistyöltä projektissa.

Tavoitteena on oppia tuntemaan molempien organisaatioiden toimintatavat ja luoda yksi yhteinen projektitoiminnan kulttuuri, johon jokainen voi sitoutua. Aloitustilaisuudessa keskitymme tutustumaan ensin toisiimme ihmisinä. Mitkä ovat kunkin mukana olevan henkilön vahvuudet? Miten erilaisia me olemme työtavoiltamme, rytmiltämme ja tavoiltamme kommunikoida?

Auttaisiko, jos tietäisin miten minun kannattaisi keskustella ja viestittää jatkossa työparini kanssa, joka toimii toisessa organisaatiossa? Menisivätkö viestit helpommin läpi ja kasvaisiko ymmärrys? Oppisimmeko jopa tuomaan nopeammin ongelmia ja ideoita pöydälle, jotta voisimme keskittyä parempien ratkaisujen kehittämiseen syyllisten metsästämisen sijaan? Tavoitteena on kuitenkin saada hyvä tuloksia suunnitellussa aikataulussa ja vielä mielellään budjetin rajoissa.

Tavoitteena on tutustumisen ohella luoda Winning Team –toimintakulttuuri ja päättää myös siitä miten varmistamme jokaisen mukana olevan sitoutumisen yhteisiin tavoitteisiin ja yhteisesti sovittuihin toimintamalleihin. Kun kaikki pääsevät vaikuttamaan jo ennen projektin varsinaista käynnistystä kokonaisuuteen, voi jokaiselle kirkastua miten minun työni vaikuttaa muiden projektissa mukana olevien tekemiseen ja mikä on minun työni merkitys kokonaisuudelle.

Luomme siis toimintamallia, jossa projektitiimin jäsenet, organisaatiosta riippumatta, ovat valmiita auttamaan kaveria onnistumaan omassa työssään ja siinä sivussa varmistamme koko projektin tehokkaan läpiviemiseen. Todellista yhteistyötä!

Jos voisimme tehdä ICT – toimialalla historiaa, niin tekisimmekö? KYLLÄ!

Stay tuned, kokemuksia hankkeesta ja sen onnistumisesta seuraa myöhemmin.

Toimiiko vuorovaikutukseni kaikkien kanssa niin kuin pitää?

Toimiiko vuorovaikutukseni kaikkien kanssa niin kuin pitää?

Vakavat ja hauskat IT-palvelumme

26.11.2015 in Asiakaskokemus, Henkilöstön johtaminen, Henkilöstötyön tuottavuus, IT-palvelujohtaminen, Kokonaisarkkitehtuuri, Muutoksen johtaminen, Tietohallinto, Yleinen by Thomas Hughes

”Kyllähän noita hauskoissa IT-palveluissa voi käyttää.”

Yllä olevaan lauseeseen voi tiivistää keskustelun jonka kävin kollegan kanssa tällä viikolla loppuneessa IT-palvelunhallinnan itSMF UK:n konferenssissa Lontoossa. Keskustelua edelsi Harry Vazaniaksen tarkoituksellisen provosoiva esitys siitä miten IT-palvelunhallinnan de facto viitekehys ITIL® olisi tullut tiensä päähän ja sen miten vaihtoehtoiset, ketterämmät lähestymistavat kuten DevOps tulisivat syrjäyttämään sen tulevaisuudessa. Esitys oli tarkoitettu piikittelemään ja haastamaan yleisön ajatuksia ja itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita ja siinä se onnistuikin. Esittämällä monoliittiset instituutiot kuten ITILin ikään kuin kamppailussa ketterämpiä ja nuorekkaampia lähestymistapoja kuten DevOps vastaan, saatiin aikaiseksi jopa tunnereaktioita – mikä sen parempi merkki onnistuneesta esityksestä!

itSMF UK:n vuosikonferenssin avauspuheenvuoro.

itSMF UK:n vuosikonferenssin avauspuheenvuoro.

Samanlaista vastakkainasettelua käyttäen jaettiin jälkikeskustelussa kollegan kanssa IT-palvelutkin ”hauskoihin” ja ”vakaviin” IT-palveluihin. Hauskoista IT-palveluista esimerkkeinä toimivat erilaiset pelit tai mobiilisovellukset ja vakavia IT-palveluja puolestaan ovat esimerkiksi pankkijärjestelmät, tuotannonohjausjärjestelmät, eläkejärjestelmät yms. Innovatiivisuus ja ketterät menetelmät olisivat hauskoille palveluille sopivia toimintatapoja ja vakavat palvelut puolestaan vaatisivat vakavammat toimintatavat kuten ITILin. Monimutkaisen palvelukentän jakaminen kahteen leiriin on kuitenkin ehkä turhan suoraviivaista.

Read the rest of this entry →

IT Service Management Forum (itSMF) Norjan vuosikonferenssi 3.-5.3.2015

10.3.2015 in IT-palvelujohtaminen, Tietohallinto by Thomas Hughes

IT-palveluhallinta ja IT-palvelujohtaminen ovat merkittävässä murrosvaiheessa. IT-palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja operointiin vaikuttavat hyvin erilaiset voimat kuin 2000-luvun alkupuolella. Maailmanlaajuisen itSMF-järjestön konferenssit ovat loistava tilaisuus avartaa ajatteluaan ja verkostoitua IT-palveluiden toimijoiden kanssa.

Read the rest of this entry →

IT-johtaja, lähdetkö takamatkalta?

6.2.2015 in Esimiestyö, Henkilöstön johtaminen, Henkilöstötyön tuottavuus, IT-palvelujohtaminen, Johtaminen, Kokonaisarkkitehtuuri, Muutoksen johtaminen, Oppiminen, Projektihallinta, Projektijohtaminen, Tietohallinto by Pasi Lehtiniemi

ICT-alan työntekijöiden osaaminen ja organisaatioiden kyvykkyys soveltaa uusia teknologioita on ollut perinteisesti Suomen vahvuus. Vuoden 2008 jälkeen trendi on kuitenkin ollut huolestuttava ja Suomi on polkenut tässä suhteessa paikallaan.

Olemmeko jääneet jälkeen ja miten pitkä on takamatka?

CEPIS eCompetece study –tutkimuksen mukaan suomalaisista IT ammattilaisista vain 22%:lla on osaaminen kunnossa omaan työtehtäväänsä nähden. Lähde: (http://cepis.org/media/CEB_Finland_Infographic_FINAL2.jpg)

ICT_fin copy
– Tietohallintojohtajista (5% vastanneista) vain yksi prosentti totesi omaavansa vaadittavan kompetenssi rooliinsa nähden.
– Projektipäälliköistä (15% vastanneista) vain 8% totesi omaavansa vaadittavan osaamisen ollakseen toiminnan kehittäjä.
– ICT konsulteista (5% vastanneista) vain yksi prosentti totesi omaavansa vaadittavan osaamisen rooliinsa nähden.

Lisää mielenkiintoista aineistoa löytyy juuri julkaistusta IT-barotetristä (http://tivia.fi/julkaisut/tutkimukset/it-barometri)

Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset (TIVIA) ry julkaisi 30.1. vuosittaisen liiketoiminta- ja IT-johdolle suunnatun kyselytutkimuksen tulokset IT:n merkityksestä, soveltamisesta ja johtamisesta suomalaisissa organisaatioissa. Tuloksista tiivistetään IT-indeksiin, IT:n hyödyntämisen indeksiin ja IT:n johtamisen indeksiin.

Tutkimus sisälsi vuodesta toiseen toistuvia kysymyksiä ja erityisteemoja uusien teknologioiden johtamisesta ja käytöstä. Lisäksi tutkimuksessa oli uusina aiheina teollinen internet (IOT), johtaminen ja käyttöaikomukset sekä kaksi uutta kysymystä tietoturvan ja jatkuvuuden johtamisesta. IT:n johtamisen indeksi sisälsi kolme uutta tunnuslukua (pilvipalveluiden, BYOD:n, big datan johtaminen). Tilastollisia analyyseja varten oli lisätty kysymyksiä organisaation IT:n johtamiskyvykkyydestä, taloudellisesta liikkumavarasta uusia IT:tä ja investoida IT:hen sekä IT-projektien johtamiskyvystä.

Tulokset ovat vastaajien henkilökohtaisten arvioiden yhteenvetoja IT:n merkityksestä, soveltamisesta ja johtamisesta vastaajien organisaatioissa. Tutkimukseen vastaajista 32% oli tietohallintojohtajia.

2014 IT-barometrin keskeiset havainnot:

Tulos 1: IT:n soveltaminen ja johtaminen on polkenut paikallaan Suomessa seitsemän vuotta.
Tulos 2: Uskomuksista poiketen investoinnit IT:hen eivät johda talouden kehitystä ja talouskasvua
Tulos 3:
Uusien teknologioiden johtaminen ja käyttöorganisaatioiden liiketoiminnassa on vaatimatonta
Tulos 4:
Suomalaisista organisaatioista 10-20 % on korkeasti kyvykkäitä IT:n soveltajia ja johtajia
Tulos 5: Hyvä IT:n johtaminen lisää IT:n hyötyjä sekä organisaation kykyä soveltaa ja johtaa IT:tä.

”Suunnitellaanko IT-projektit epäonnistumaan? Ei, vaan olemme niin tottuneita epäonnistumisiin, että olemme alkaneet pitää sitä luonnollisina asiantilana, mitä se ei ole”

Entä yritetäänkö IT:n johtamisen pyörä keksiä uudelleen Suomessa ? Esimerkiksi ITIL:n käyttö on pudonnut vuodessa 61%sta 52%iin.

6 kohdan ohjelma digitaalisuuden soveltamis- ja johtamisvalmiuksien parantamiseksi

  1. Ymmärrä IT:n merkitys organisaatiosi liiketoiminnalle ja ryhdy johtamaan ja kehittämään sitä liiketoiminnan strategisena voimavarana
  2. Linjaa yhteen liiketoiminta ja IT sekä sovi IT:n hallintaa ja johtamista koskevat selkeät vastuut asettaen niille mitattavissa olevat tavoitteet. Seuraa tavoitteiden toteutumista
  3. Ennen IT-ratkaisuja ja –hankintoja aseta niille liiketoimintaan sidotut mitattavissa olevat tavoitteet. Seuraa tavoitteiden toteutumista hankinnan ajan ja sen jälkeen
  4. Ryhdy johtamaan liiketoimintaan liitettyä IT:tä kokonaisuutena, käytännönläheisen kokonaisarkkitehtuurin avulla
  5. Ryhdy ajoittamaan ja toteuttamaan IT-investointeja liiketoimintasi kehittämisen osana ja toteuta niitä johdonmukaisesti yli taloussyklien
  6. Pohdi uusien teknologioiden merkitystä ja käyttöä liiketoiminnassasi ja muuta pohdinnan tulokset konkreettisiksi ja tavoitteellisiksi toimenpiteiksi ja ohjelmiksi

3 kohdan ohjelma Suomen digitaalisuusvalmiuksien parantamiseksi

  1. Peruskouluissa koululaisille tulee opettaa perusvalmiudet käyttää yleisimpiä tietoteknisiä palveluita – tulla ”diginatiiveiksi”. Tämä on osa uudelleenmääriteltyä, kaikkien kansalaisten tarvitsemaa luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa.
  2. Toisen ja ylemmän asteen oppilaitoksissa eri oppiaineisiin tulee sisällyttää IT:n hyödyntämiseen ja johtamiseen valmentavia osuuksia liitettynä kulloinkin käsiteltävään sisältöön yleisen IT-teknisen opetuksen sijasta. IT:n kaikkialla olo tarkoittaa tätä.
  3. Organisaatioiden johtoa tulee kouluttaa ja valmentaa hyvien IT:n johtamisen käytäntöjen soveltamisessa sitomalla koulutus ja valmennus organisaation toiminnan kehittämiseen. IT:n soveltamista ja johtamista ei opi lukemalla vaan tekemällä

 

Lähteet:
Tivia IT-barometri 2014: http://tivia.fi/julkaisut/tutkimukset/it-barometri
The Council of European Professional Informatics Societies:
CEPISeCompetence study: http://cepis.org/index.jsp?p=940&n=2997
CEPIS – Euroopan koontiraportti: http://cepis.org/media/CEB_European_Report1.pdf
CEPIS – Suomen tutkimustulokset: http://cepis.org/media/CEB_Finland_Infographic_FINAL2.jpg