You are browsing the archive for Kokonaisarkkitehtuuri.

Vakavat ja hauskat IT-palvelumme

26.11.2015 in Asiakaskokemus, Henkilöstön johtaminen, Henkilöstötyön tuottavuus, IT-palvelujohtaminen, Kokonaisarkkitehtuuri, Muutoksen johtaminen, Tietohallinto, Yleinen by Thomas Hughes

”Kyllähän noita hauskoissa IT-palveluissa voi käyttää.”

Yllä olevaan lauseeseen voi tiivistää keskustelun jonka kävin kollegan kanssa tällä viikolla loppuneessa IT-palvelunhallinnan itSMF UK:n konferenssissa Lontoossa. Keskustelua edelsi Harry Vazaniaksen tarkoituksellisen provosoiva esitys siitä miten IT-palvelunhallinnan de facto viitekehys ITIL® olisi tullut tiensä päähän ja sen miten vaihtoehtoiset, ketterämmät lähestymistavat kuten DevOps tulisivat syrjäyttämään sen tulevaisuudessa. Esitys oli tarkoitettu piikittelemään ja haastamaan yleisön ajatuksia ja itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita ja siinä se onnistuikin. Esittämällä monoliittiset instituutiot kuten ITILin ikään kuin kamppailussa ketterämpiä ja nuorekkaampia lähestymistapoja kuten DevOps vastaan, saatiin aikaiseksi jopa tunnereaktioita – mikä sen parempi merkki onnistuneesta esityksestä!

itSMF UK:n vuosikonferenssin avauspuheenvuoro.

itSMF UK:n vuosikonferenssin avauspuheenvuoro.

Samanlaista vastakkainasettelua käyttäen jaettiin jälkikeskustelussa kollegan kanssa IT-palvelutkin ”hauskoihin” ja ”vakaviin” IT-palveluihin. Hauskoista IT-palveluista esimerkkeinä toimivat erilaiset pelit tai mobiilisovellukset ja vakavia IT-palveluja puolestaan ovat esimerkiksi pankkijärjestelmät, tuotannonohjausjärjestelmät, eläkejärjestelmät yms. Innovatiivisuus ja ketterät menetelmät olisivat hauskoille palveluille sopivia toimintatapoja ja vakavat palvelut puolestaan vaatisivat vakavammat toimintatavat kuten ITILin. Monimutkaisen palvelukentän jakaminen kahteen leiriin on kuitenkin ehkä turhan suoraviivaista.

Read the rest of this entry →

IT-johtaja, lähdetkö takamatkalta?

6.2.2015 in Esimiestyö, Henkilöstön johtaminen, Henkilöstötyön tuottavuus, IT-palvelujohtaminen, Johtaminen, Kokonaisarkkitehtuuri, Muutoksen johtaminen, Oppiminen, Projektihallinta, Projektijohtaminen, Tietohallinto by Pasi Lehtiniemi

ICT-alan työntekijöiden osaaminen ja organisaatioiden kyvykkyys soveltaa uusia teknologioita on ollut perinteisesti Suomen vahvuus. Vuoden 2008 jälkeen trendi on kuitenkin ollut huolestuttava ja Suomi on polkenut tässä suhteessa paikallaan.

Olemmeko jääneet jälkeen ja miten pitkä on takamatka?

CEPIS eCompetece study –tutkimuksen mukaan suomalaisista IT ammattilaisista vain 22%:lla on osaaminen kunnossa omaan työtehtäväänsä nähden. Lähde: (http://cepis.org/media/CEB_Finland_Infographic_FINAL2.jpg)

ICT_fin copy
– Tietohallintojohtajista (5% vastanneista) vain yksi prosentti totesi omaavansa vaadittavan kompetenssi rooliinsa nähden.
– Projektipäälliköistä (15% vastanneista) vain 8% totesi omaavansa vaadittavan osaamisen ollakseen toiminnan kehittäjä.
– ICT konsulteista (5% vastanneista) vain yksi prosentti totesi omaavansa vaadittavan osaamisen rooliinsa nähden.

Lisää mielenkiintoista aineistoa löytyy juuri julkaistusta IT-barotetristä (http://tivia.fi/julkaisut/tutkimukset/it-barometri)

Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset (TIVIA) ry julkaisi 30.1. vuosittaisen liiketoiminta- ja IT-johdolle suunnatun kyselytutkimuksen tulokset IT:n merkityksestä, soveltamisesta ja johtamisesta suomalaisissa organisaatioissa. Tuloksista tiivistetään IT-indeksiin, IT:n hyödyntämisen indeksiin ja IT:n johtamisen indeksiin.

Tutkimus sisälsi vuodesta toiseen toistuvia kysymyksiä ja erityisteemoja uusien teknologioiden johtamisesta ja käytöstä. Lisäksi tutkimuksessa oli uusina aiheina teollinen internet (IOT), johtaminen ja käyttöaikomukset sekä kaksi uutta kysymystä tietoturvan ja jatkuvuuden johtamisesta. IT:n johtamisen indeksi sisälsi kolme uutta tunnuslukua (pilvipalveluiden, BYOD:n, big datan johtaminen). Tilastollisia analyyseja varten oli lisätty kysymyksiä organisaation IT:n johtamiskyvykkyydestä, taloudellisesta liikkumavarasta uusia IT:tä ja investoida IT:hen sekä IT-projektien johtamiskyvystä.

Tulokset ovat vastaajien henkilökohtaisten arvioiden yhteenvetoja IT:n merkityksestä, soveltamisesta ja johtamisesta vastaajien organisaatioissa. Tutkimukseen vastaajista 32% oli tietohallintojohtajia.

2014 IT-barometrin keskeiset havainnot:

Tulos 1: IT:n soveltaminen ja johtaminen on polkenut paikallaan Suomessa seitsemän vuotta.
Tulos 2: Uskomuksista poiketen investoinnit IT:hen eivät johda talouden kehitystä ja talouskasvua
Tulos 3:
Uusien teknologioiden johtaminen ja käyttöorganisaatioiden liiketoiminnassa on vaatimatonta
Tulos 4:
Suomalaisista organisaatioista 10-20 % on korkeasti kyvykkäitä IT:n soveltajia ja johtajia
Tulos 5: Hyvä IT:n johtaminen lisää IT:n hyötyjä sekä organisaation kykyä soveltaa ja johtaa IT:tä.

”Suunnitellaanko IT-projektit epäonnistumaan? Ei, vaan olemme niin tottuneita epäonnistumisiin, että olemme alkaneet pitää sitä luonnollisina asiantilana, mitä se ei ole”

Entä yritetäänkö IT:n johtamisen pyörä keksiä uudelleen Suomessa ? Esimerkiksi ITIL:n käyttö on pudonnut vuodessa 61%sta 52%iin.

6 kohdan ohjelma digitaalisuuden soveltamis- ja johtamisvalmiuksien parantamiseksi

  1. Ymmärrä IT:n merkitys organisaatiosi liiketoiminnalle ja ryhdy johtamaan ja kehittämään sitä liiketoiminnan strategisena voimavarana
  2. Linjaa yhteen liiketoiminta ja IT sekä sovi IT:n hallintaa ja johtamista koskevat selkeät vastuut asettaen niille mitattavissa olevat tavoitteet. Seuraa tavoitteiden toteutumista
  3. Ennen IT-ratkaisuja ja –hankintoja aseta niille liiketoimintaan sidotut mitattavissa olevat tavoitteet. Seuraa tavoitteiden toteutumista hankinnan ajan ja sen jälkeen
  4. Ryhdy johtamaan liiketoimintaan liitettyä IT:tä kokonaisuutena, käytännönläheisen kokonaisarkkitehtuurin avulla
  5. Ryhdy ajoittamaan ja toteuttamaan IT-investointeja liiketoimintasi kehittämisen osana ja toteuta niitä johdonmukaisesti yli taloussyklien
  6. Pohdi uusien teknologioiden merkitystä ja käyttöä liiketoiminnassasi ja muuta pohdinnan tulokset konkreettisiksi ja tavoitteellisiksi toimenpiteiksi ja ohjelmiksi

3 kohdan ohjelma Suomen digitaalisuusvalmiuksien parantamiseksi

  1. Peruskouluissa koululaisille tulee opettaa perusvalmiudet käyttää yleisimpiä tietoteknisiä palveluita – tulla ”diginatiiveiksi”. Tämä on osa uudelleenmääriteltyä, kaikkien kansalaisten tarvitsemaa luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa.
  2. Toisen ja ylemmän asteen oppilaitoksissa eri oppiaineisiin tulee sisällyttää IT:n hyödyntämiseen ja johtamiseen valmentavia osuuksia liitettynä kulloinkin käsiteltävään sisältöön yleisen IT-teknisen opetuksen sijasta. IT:n kaikkialla olo tarkoittaa tätä.
  3. Organisaatioiden johtoa tulee kouluttaa ja valmentaa hyvien IT:n johtamisen käytäntöjen soveltamisessa sitomalla koulutus ja valmennus organisaation toiminnan kehittämiseen. IT:n soveltamista ja johtamista ei opi lukemalla vaan tekemällä

 

Lähteet:
Tivia IT-barometri 2014: http://tivia.fi/julkaisut/tutkimukset/it-barometri
The Council of European Professional Informatics Societies:
CEPISeCompetence study: http://cepis.org/index.jsp?p=940&n=2997
CEPIS – Euroopan koontiraportti: http://cepis.org/media/CEB_European_Report1.pdf
CEPIS – Suomen tutkimustulokset: http://cepis.org/media/CEB_Finland_Infographic_FINAL2.jpg

 

 

Tietoarkkitehti mallien kannoilla

6.9.2014 in Kokonaisarkkitehtuuri, Tietoarkkitehtuuri, Tietohallinto by Nestori Syynimaa

Kokonaisarkkitehtuurin avulla organisaatiot pystyvät analysoimaan ja suunnittelemaan toimintaansa. Hyvin laaditut nyky- ja tavoitetilakuvaukset auttavat tekemään parempia päätöksiä ja helpottavat johtamista. Käytetystä kokonaisarkkitehtuurikehikosta riippuen, näitä kuvauksia tehdään useasta näkökulmasta. Varsinkin suomessa on yleisesti käytössä ns. neljän tason -malli, jossa organisaatiota kuvataan (liike)toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurien avulla. Johtava ajatus on, että ylempänä olevat kerrokset määrittelevät mitä alemmissa kerroksissa tulee kuvata. Esimerkiksi liiketoiminta-arkkitehtuurissa kuvatut palvelut ja prosessit määrittelevät mitä tietoa organisaatio toiminnassaan tarvitsee.

Hyvä esimerkki erinomaisesta tietoarkkitehtuurimäärityksestä löytyy korkeakoulumaailmasta, jossa määrittelytyötä on tehty jo vuosien ajan. Korkeakoulujen tietomalli (XDW-malli) löytyy osoitteesta http://tietomalli.csc.fi/ Mallia käytetään korkeakoulujen tietojärjestelmissä ja tiedonsiirroissa korkeakoulujen ja ministeriöiden välillä. Mallissa on kuvattu muun muassa Opiskelun ja opetuksen, Tutkimus- ja kehittämistoiminnan, Henkilöstöhallinnon ja Taloushallinnon käyttämät tiedot UML-kielellä.

Määrämuotoinen kuvaus helpottaa keskustelua eri osapuolten, kuten liiketoiminnan ja tietohallinnon välillä. Myös asiakkaan ja toimittajien välisessä keskustelussa määrämuotoinen kuvaustapa on tervetullut lisä. Esimerkkinä kuvauksesta nähdään alla olevassa kaaviossa Opintojakso ja siihen liittyvät tiedot. Kuten UML-kieltä osaava huomaa, on malliin on sisällytetty attribuutti-, relaatio- ja tyyppimääritykset. Se mahdollistaa koneellisen tietokantarakenteen luomisen suoraan mallista! Itse asiassa korkeakoulujen tietomallia käyttävien tietokantojen luontiin käytettävät skriptit ovat kaikkien vapaasti ladattavissa edellä mainitusta osoitteesta.

Opintojakso

Tietoarkkitehtuuria mallintamalla voidaan mahdolliset tiedon epäloogisuudet havaita ajoissa. Hyvin tehty malli toimii mainiona apuna tietokantojen suunnittelussa. Ja kuten edellä olevasta esimerkistä käy ilmi, mahdollistaa se jopa kantojen luomisen automaattisesti. Tietomallien suunnittelussa pääsee alkuun helposti esimerkiksi Microsoftin Visiolla, jota voi sellaisenaan käyttää UML-kaavioiden laadintaan.

Läpinäkyvyys on kaiken A ja O.

4.9.2014 in Henkilöstön johtaminen, Henkilöstötyön tuottavuus, Johtaminen, Kokonaisarkkitehtuuri, Muutoksen johtaminen, Projektijohtaminen, Yhteisöllinen työkulttuuri, Yleinen by Pasi Lehtiniemi

Lähes jokainen organisaatio on muuttunut projektiorganisaatioksi. Liiketoimintaympäristön muutostahti kiihtyy ja teknologian kehittyminen tiivistää tunnelmaa entisestään. Elämmekö siis tilapäisyyden maailmassa jossa kaikilla yhä pienenevillä asioilla on alku ja loppu. Ja miten pysymme muutosvauhdissa mukana?

Organisaatioiden menestys riippuu hyvin pitkälti siitä miten hyvin ja onnistuneesti projektit saadaan maaliin. Markkinoiden globalisoituminen ja kilpailun raju lisääntyminen lisää onnistumispainetta eikä raskaisiin epäonnistumisiin ole varaa. Mutta miten voin ennustaa paremmin tulevaa? Miten voin itse hallita tätä pirstaloitumista?

Big Datan ja liiketoimintatiedon hyödyntämisen sektorilla puhutaan termistä ”prediktiivinen analytiikka”. Termi tarkoittaa suomeksi tiedon analysointia ja sen pohjalta tulevaisuuden ennakointia. Pyrkimyksenä on olemassa olevaan historiatietoon ja toteutuneisiin trendeihin pohjautuen ennustaa paremmin tulevia tapahtumia. Onnistuessaan hyvä ennuste antaa organisaatiolle vakaamman pohjan edetä kohti uusia muutoksia ja tuntemattomia toimintakenttiä. Hyvä ennuste auttaa organisaatiota myös kohdistamaan voimavaroja paremmin oikeisiin paikkoihin. Mutta voidaanko hyvälläkään analytiikalla lisätä todellista ihmisten proaktiivista toiminta kun työpaine kovempien tavoitteiden, tehostettujen prosessien ja päivittäisten rutiinien takia on muutoinkin kova? Miten saadaan oma mieli suunnattua tulevaisuuteen? Vai estääkö historiatietoon liika nojaaminen uudenlaisen ”out of the box” -ajattelun? Muistammeko kyseenalaistaa riittävästi vanhoja toimintatapoja?

Eräs keskeinen organisaatioiden ratkaisu tähän haasteeseen on siirtyminen strategiseen portfoliojohtamiseen. Tässä toimintamallissa kaikki organisaatiossa tapahtuvat muutokset voidaan johtaa missiosta ja strategiasta. Ne voidaan priorisoida ja resursoida tehokkaammin, sekä niihin liittyvät investoinnit ja liiketoimintariskit ovat paremmin hallussa. Lisäksi organisaatio oppii ymmärtämään mikä on omaa ydintekemistä ja mitkä tukiprosessit voidaan suoraan ulkoistaa kumppaneille. Tällainen malli mahdollistaa myös kokonaisvaltaisen ja läpinäkyvän ohjattavuuden, selkeän tekemisen arvojärjestyksen, asioiden hallinnoinnin tarpeen ja ihmisten johtamisen. Ja mikä parasta organisaation työntekijät voivat paremmin johtaa omaa toimintaansa eli itseään oikeaan suuntaan. Organisaatioiden tavoitteet ja visio tulevat arkipäivän työkaluiksi jokaisen omassa henkilökohtaisessa työssä. Yhteinen tavoite luo myös yhdessä onnistumisen kulttuuria, lisää toisista välittämistä ja hyvää työilmapiiriä. Näin ollen työllä on suurempi merkitys, jokainen voi toimia itsenäisesti, päättää omasta työstään ja näyttää osaamisensa.

Strateginen portfoliojohtaminen vaatii kuitenkin toimivat tilannekuvatyökalut. Liiketoiminnan ydinprosessien johtamisen tasolla puhumme palveluportfoliosta ja niihin liittyvästä strategisten muutoshankkeiden portfoliosta. Muutoshankkeet vaativat puolestaan hankehallinnan välineet jotta useiden projektien kokonaistilanne ja yhteydet toisiinsa voidaan hallita. Yksittäisten projektien tasolla puhumme taas projektihallinnan työvälineistä jotka auttavat projektipäälliköitä hallinnoimaan projektin tärkeimpiä osia kuten aikataulua, sisältöä, kustannuksia ja riskejä.

Kaikkien tasojen työvälineet täytyy olla integroituna yhteen, jotta oikea tieto valuu ylhäältä alas ja kiipeää alhaalta ylös ilman manuaalisia ponnisteluja. Tietoa pitää pystyä koostamaan isompiin kokonaisuuksiin ja toisaalta iso kokonaisuus pitää pystyä purkamaan tarvittaessa detaljitasolle.

Tällöin voimme puhua strategisen portfoliojohtamisen tosiasiallisesta onnistumisesta, joka puolestaan antaa kaikilla tasoilla mahdollisuuden myös ihmisten johtamiseen ja lopulta ihmisten itsensä johtamiseen.

Läpinäkyvyys on kaiken A ja O.

Pilvee, pilvee, pilvee

6.6.2014 in Henkilöstön johtaminen, IT-palvelujohtaminen, Johtaminen, Kokonaisarkkitehtuuri, Muutoksen johtaminen, Tietohallinto, Yleinen by Jukka Vuola

… lauloi jo Juice aikoinaan. Nyt käsite pilvestä on hieman laajentunut.

”Me lähdettiin keikalle, oli sellainen kesäkeli”

Pilvipalvelut ovat jo arkipäivää. Käytämme niitä päivittäin, huomasimmepa sitä itse tai emme.

Dropbox-tyyppiset tallennuspalvelut (mm. Dropbox, Onedrive, Google Drive, iCloud, Younited) ovat lähes kaikille tuttuja ja niitä ajautuu käyttämään lähes vahingossa. Mobiililaitteet tallentavat niihin varmuuskopioita (valokuvat, videot, yhteystiedot, dokumentit, sms-viestit jne.). Palvelut ovat käteviä, jos älypuhelin vikaantuu, varastetaan tai vaikkapa putoaa mereen – hankimme vain uuden päätelaitteen ja palautamme datan pilvestä.

Myös monet sovellukset ovat muuttaneet pilveen. Peruskäyttäjä on ensimmäisenä tutustunut pilvessä asuviin sähköpostipalveluihin, mutta nykyään yhtä tavallista on, että dokumentteja muokataan ja tallennetaan pilvipalveluihin.Näytä artikkeli

Yrityksissä yhä suurempi osa palveluista ostetaan pilvestä: matkalasku- ja kuluraportit, CRM, puhelinviestinnän keskuspalvelut, markkinoinnin seuranta jne.

Maailma tietopalveluissa on muuttunut – olemme pilvissä!

Read the rest of this entry →