You are browsing the archive for Valmentava johtaminen.

Vuorovaikutus ja luottamus ovat voimaa projektitiimeissa

6.5.2016 in Johtaminen, Muutoksen johtaminen, Projektijohtaminen, Tilannejohtaminen, Valmentava johtaminen, Yhteisöllinen työkulttuuri by Outi Impivaara

“Ei projektin johtamisessa mitään ihmisten johtamisen taitoja tarvita, riittää, että hallitsee prosessin!”

Tuon lauseen kuulin erään organisaation projektipäälliköltä valmennuksen yhteydessä. Hän oli oikeasti sitä mieltä, että ihmisten erilaisuuden hyväksyminen tai vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen on nyt vaan sellaista turhaa hömppää, jota ei ammattimaisessa asiantuntijaorganisaatiossa tarvita.

Samaan aikaan hänen organisaatiossaan projektit myöhästyvät, etukäteen määriteltyjä tuloksia ei saavuteta, asiakastyytyväisyys on heikko ja organisaation sisällä oli voimakas negatiivinen taisteluhenki päällä. Lisäksi epäluottamus johtoa kohtaan tuntui kasvavan koko ajan. Autoritäärinen johtamiskulttuuri oli saanut vallan ja tulokset olivat sen mukaiset.

Mikä sitten neuvoksi, jotta tilanne saataisiin taas haltuun ja tuloksia parannettua?

Projektipäälliköt mukaan heti alussa

Aloitetaan ihan perusteista. Onko projektipäällikölle selvää, mitkä ovat projektin konkreettiset tavoitteet? Usein ensimmäiset haasteet ilmenevät jo siinä, miten yhteistyö toimii myynnin ja projektien välillä. Vastaava tiedonkulun katkos on projektin päättymisen yhteydessä, kun pitäisi varmistaa, että projektin tuotokset saadaan toimitettua asiakkaalle ja tuotanto käynnistettyä. Kenen tulisi vastata tiedonkulusta ja ymmärryksen siirtymisestä eri vaiheiden välillä?

Hyvin menneissä hankkeissa projektipäällikkö on mukana jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhdessä myynnin kanssa. Näin hän pääsee mukaan keskusteluihin ja voi oikeasti ymmärtää myös asiakkaan tarpeet ja vaatimukset kyseiselle projektille. Kun vuorovaikutusta rakennetaan järjestelmällisesti mahdollisimman aikaisin, ihmisten välille syntyy ihan erilainen luottamus sekä tapa toimia ja kommunikoida. Vaikeinta on niissä hankkeissa, joissa sekä asiakkaan että toimittajan projektipäälliköt tulevat peliin mukaan vasta sitten, kun allekirjoitukset sopimuksiin on saatu.

Projektipäällikkö päättää toimintakulttuurin

Toinen projektin onnistumisen osa-alue liittyy projektipäällikön kykyyn ja rohkeuteen johtaa kokonaisuutta. Suostuuko hän ottamaan vastuun kokonaisuudesta ja johtamaan sekä omaa, asiakkaan, että mahdollisten alihankkijoiden toimintaa. Mutta eihän projektipäälliköllä ole siihen oikeuttavaa asemavaltaa! No, ei olekaan, mutta jos hän haluaa oikeasti johtaa kokonaisuutta, niin hän kyllä löytää keinot. Projektipäällikön tulee luottaa itseensä sekä projektissa mukana oleviin ihmisiin, jotta tiimin sisällä kyetään käsittelemään kaikki ilmaantuvat ongelmat ja ideat avoimesti ja rehellisesti.

1. Luottamus ja kulttuuri

Projektipäällikkö päättää aina siitä minkälainen on hänen vastuullaan olevan projektin toimintakulttuuri. Kun halu johtaa on olemassa, se näkyy hänen toiminnassaan ja tekemisessään. Hän johtaa koko organisaatiota omalla esimerkillään. Jos hän on motivoitunut työhönsä ja innostunut hankkeen tuomista mahdollisuuksista omalle sekä asiakkaan organisaatiolle, hänen on helpompi motivoida mukana olevia ihmisiä tekemään onnistumisen kannalta tärkeitä asioita.

 

 

Koko tiimille ymmärrys kokonaisuudesta ja omasta roolista

Projektipäällikkö vastaa siitä, että koko projektiryhmä tietää, mitä tässä hankkeessa ollaan yhdessä tekemässä ja miksi. Hänen tulee huolehtia, että jokainen mukana oleva henkilö ymmärtää oman roolinsa ja vastuualueensa hankkeessa. On sovittava myös, miten projektin tilanne, tehdyt tunnit, valmiina olevat osa- alueet ja vielä keskeneräiset työt raportoidaan, mihin tiedot raportoidaan ja mihin mennessä.

Hyvin usein yksinkertaiset, projektin johtamisen kannalta merkittävät, asiat jäävät eri tiimeissä sopimatta. Ihmiset eivät tiedä mitä heiltä odotetaan, miten heidän tekemistään mitataan ja ovatko he onnistuneita omassa työssään. Turhaan ei sanota, että kaikki ongelmat organisaatioissa ovat johtamisongelmia ja niistä yli 90 % on kommunikaatioon ja viestintään liittyviä ongelmia.

”Kaikki ongelmat organisaatioissa ovat johtamisongelmia”

2. Tiimin sisäinen luottamusPaljon palautetta matkan varrella

Projektin johtaminen ei ole mitään rakettitiedettä, mutta vaatii kovaa työtä. Se edellyttää, että projektipäällikkö välittää ja on kiinnostunut projektin lopputuloksesta sekä siinä mukana olevista ihmisistä. Ihmiset tarvitsevat paljon palautetta matkan varrella. Varaa itsellesi aikaa keskustella ihmisten kanssa. Anna heille mahdollisuus tuoda esille omat näkemyksensä siitä, missä olette onnistuneet, missä olisi korjattavaa tai kehitettävää. Miettikää vaihtoehtoja ja ratkaisuja yhdessä; mitä voisimme tehdä jatkossa toisin, jotta varmistaisimme tavoitteiden toteutumisen.

Kun ihmiset kokevat, että heihin ja heidän näkemyksiinsä luotetaan ja heitä kuullaan hankkeen aikana, niin he myös sitoutuvat nopeammin yhteisiin tavoitteisiin. Sitoutuneet ihmiset ottavat myös vastuuta kokonaisuudesta, he ovat valmiita auttamaan toisia onnistumaan riippumatta siitä onko kyseessä oman tiimin edustaja vai asiakas tai yhteistyökumppani. He pitävät silmänsä ja korvansa avoinna ja tuovat huolen aiheensa sekä ideansa nopeasti muun tiimin käsittelyyn, jotta koko ajan voitaisiin hakea parempia toimintatapoja ja ratkaisuja.

Huolehdi siis siitä, että heti muutoshankkeen tai projektin alussa käytte koko projektitiimin kanssa läpi edes seuraavat asiat:

  1. Mitä olemme yhdessä tekemässä?
    – Mikä on tavoitteemme tässä hankkeessa ja onko asiakkaalla sama ymmärrys tavoitteesta?
  1. Miksi tämän saavuttaminen on tärkeää?
    – Hankkeen merkitys meidän organisaatiollemme sekä asiakkaan liiketoiminnalle.
    – Miksi minun tulisi ryhtyä tähän? Mitä hyötyä tästä on jokaiselle hankkeessa mukana olevalle?
  1. Mihin mennessä tämän tulee olla valmis?
    – Aikataulut ja tarkistuspisteet on sovittava niin, että koko projektitiimi, myös asiakas, ne tietää!
  1. Kuka vastaa ja mistä?
    – Mitkä asiat ovat asiakkaan vastuulla, meidän vastuullamme tai alihankkijoiden vastuulla?
  1. Miten?
    – Miten toteutamme tämän, karkea projektisuunnitelma?
    – Miten mittaamme onnistumistamme? Onko kaikilla yhteinen ymmärrys siitä, milloin mikäkin osa-alue on valmis?
    – Miten viestitämme ja kommunikoimme projektin aikana? Yhteiset palaverit, viestintäsuunnitelmat, kriisitilanteet, projektin sisäinen viestintä ja viestintä organisaatioiden sisällä, jne.
    – Miten käsittelemme projektin aikana tulevat tilanteet? Muutostarpeet, yllätykset, uudet ideat, ym.

Tutustukaa toisiinne

Yllättäen ne tiimit, joissa on vahva luottamus tiimin jäsenten kesken ja joissa hyväksytään myös ihmisten erilaisuus, saavat parhaita tuloksia aikaiseksi. Ja nuo tulokset ovat yleensä sellaisia, joista voidaan olla myös ylpeitä.

Panosta vahvasti oman tiimisi luottamuksen ja yhteistyön kehittämiseen. Tutustukaa toisiinne, op- pikaa ymmärtämään toistenne erilaisuutta sekä luontaisia henkilökohtaisia vahvuuksia ja hyödyntäkää niitä tiimissänne. Kun tiimissä mukana olevat arvostavat omaa osaamistaan ja tekemäänsä työtä, se näkyy myös toisten osaamisen ja ajan käytön arvostuksena.

Ihmiset haluavat auttaa toisiaan onnistumaan työssään ja ovat valmiita käymään keskusteluja sekä tarvittaessa haastamaan nykyistä tekemistä. Heillä on aina tavoitteena parempien tulosten aikaansaaminen ja kokonaisuuden kehittäminen. He ymmärtävät myös, että hyviä tuloksia ei voi saavuttaa yksin vaan ainoastaan hyvällä yhteistyöllä, jossa luottamus ja hyvät viestintätaidot ovat merkittävässä roolissa.

Voimia, iloa sekä parempaa yhteistyötä tiimillesi!

Outi ImpivaaraOuti Impivaara on Sovelton verkostovalmentaja ja toimitusjohtaja Oicon Oy:ssä. Hän on toiminut yritysjohdon, esimiesten ja henkilökunnan valmentajana jo vuodesta 2003 saakka. Sitä ennen hän oli ICT -toimialalla projektipäällikkönä sekä kotimaisissa että kansainvälisissä kehityshankkeissa eri maissa.

Viime aikoina hän on erityisesti keskittynyt ihmisten erilaisuuteen sekä siihen liittyvään johtamisen vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.
 Lisätietoja esim. täältä www.kommunikaatio.fi

Alkuperäinen juttu on julkaistu Projektiyhdistyksen julkaisemassa Projektitoiminta-lehdessä nro 1/2016.
Tämän jutun aiheita käsitellään myös PRY:n SIG12 ”johtajuus”.

 

 

Törkeä lupaus ja mitä siitä seuraisi

17.3.2016 in Henkilöstön johtaminen, Henkilöstötyön tuottavuus, Johtaminen, Mielekäs työ, Oppiminen, Uudistuminen, Valmentava johtaminen, Yleinen by Sami M. Leppänen

Pari vuotta sitten olimme porukalla ratkaisumyyntivalmennuksessa ja valmentaja puhui törkeän lupauksen tekemisestä omaan myyntipuheeseen. Jotakin joka kiinnittäisi huomion, näyttäisi että olemme tosissamme ja saisi varmasti vauhditettua myös päätöksentekoa. Tuo törkeän lupauksen käsite jäi elävästi mieleeni ja aion siitä jatkaa tässä yhteydessä mutta muuten jätämme myyntipuheet lyhyeen.

Törkeä lupaus – hupaisa ajatus.

Luvata nyt jotakin joka todennäköisesti kauhistuttaa itseäkin mutta varmasti saa myös muidenkin huomion.

Lähdin pohtimaan mitä seuraisi jos antaisimme törkeän lupauksen itsemme kehittämisessä. Uskallammeko antaa edes itsellemme riittävän haastavia ja kauaskantoisia tavoitteita tai haasteita?  Read the rest of this entry →

Mitä tapahtuisi, jos asiakkaan ja toimittajan projektitiimi tekisivät oikeasti yhteistyötä?

15.2.2016 in Asiakaskokemus, IT-palvelujohtaminen, Johtaminen, Muutoksen johtaminen, Projektijohtaminen, Valmentava johtaminen, Yhteisöllinen työkulttuuri by Outi Impivaara

Kuinka monta kertaa olet ollut mukana projektissa, jossa asiakkaan projektitiimillä on ihan erilainen käsitys projektin tavoitteista kuin toimittajalla?

Hyvin usein olen kuullut, että projektilla on kyllä ollut kick-off tilaisuus, mutta kaikki projektissa mukana olevat eivät siihen ole päässeet osallistumaan, joten kokonaisuuden tavoitteet ovat jääneet projektissa mukana oleville hieman epäselviksi.

Olemme nyt päättäneet testata ihan oikeasti käytännössä sitä miten tulokset, luottamus ja yhteistyö paranisi, jos aloittaisimme pitkäkestoisen, noin kaksi vuotta kestävän, hankkeen ihan toisella tavalla.

Ideoimme yhdessä erään ICT-organisaation projektipäällikön kanssa pitkäkestoisen hankkeen alkuun workshopin, joka keskittyy siihen, että tutustumme koko projektissa mukana oleviin ihmisiin. Mukaan tulevat sekä toimittajan että asiakkaan projektitiimit kokonaisuudessan ja kukin tuo tilaisuuteen oman näkemyksensä mitä odottaa hyvältä yhteistyöltä projektissa.

Tavoitteena on oppia tuntemaan molempien organisaatioiden toimintatavat ja luoda yksi yhteinen projektitoiminnan kulttuuri, johon jokainen voi sitoutua. Aloitustilaisuudessa keskitymme tutustumaan ensin toisiimme ihmisinä. Mitkä ovat kunkin mukana olevan henkilön vahvuudet? Miten erilaisia me olemme työtavoiltamme, rytmiltämme ja tavoiltamme kommunikoida?

Auttaisiko, jos tietäisin miten minun kannattaisi keskustella ja viestittää jatkossa työparini kanssa, joka toimii toisessa organisaatiossa? Menisivätkö viestit helpommin läpi ja kasvaisiko ymmärrys? Oppisimmeko jopa tuomaan nopeammin ongelmia ja ideoita pöydälle, jotta voisimme keskittyä parempien ratkaisujen kehittämiseen syyllisten metsästämisen sijaan? Tavoitteena on kuitenkin saada hyvä tuloksia suunnitellussa aikataulussa ja vielä mielellään budjetin rajoissa.

Tavoitteena on tutustumisen ohella luoda Winning Team –toimintakulttuuri ja päättää myös siitä miten varmistamme jokaisen mukana olevan sitoutumisen yhteisiin tavoitteisiin ja yhteisesti sovittuihin toimintamalleihin. Kun kaikki pääsevät vaikuttamaan jo ennen projektin varsinaista käynnistystä kokonaisuuteen, voi jokaiselle kirkastua miten minun työni vaikuttaa muiden projektissa mukana olevien tekemiseen ja mikä on minun työni merkitys kokonaisuudelle.

Luomme siis toimintamallia, jossa projektitiimin jäsenet, organisaatiosta riippumatta, ovat valmiita auttamaan kaveria onnistumaan omassa työssään ja siinä sivussa varmistamme koko projektin tehokkaan läpiviemiseen. Todellista yhteistyötä!

Jos voisimme tehdä ICT – toimialalla historiaa, niin tekisimmekö? KYLLÄ!

Stay tuned, kokemuksia hankkeesta ja sen onnistumisesta seuraa myöhemmin.

Toimiiko vuorovaikutukseni kaikkien kanssa niin kuin pitää?

Toimiiko vuorovaikutukseni kaikkien kanssa niin kuin pitää?

Suomi tarvitsee sinua!

18.8.2015 in Esimiestyö, Henkilöstön johtaminen, Johtaminen, Oppiminen, Valmentava johtaminen, Yhteisöllinen työkulttuuri by Pasi Lehtiniemi

Suomi tarvitsee sinua!Joskus maailman parhaaksikin rankattu Suomen kilpailukyky raahustaa nyt pohjamudissa. Ratkaiseva erä on alkamassa. Tavalliselle tietotyöläiselle se merkitsee kahta vaihtoehtoa: joko odotat ylhäältä annettuja, yleensä ikäviä korjausliikkeitä, tai otat kilpailukykysi omiin käsiisi. Jokainen meistä rakentaa omalla osaamisellaan kilpailukykyisempää Suomea!

Tämä maa on selvinnyt pahoistakin paikoista oppimisen avulla. 90-luvun laman jälkeen työ on jatkuvasti tehostunut teknologian ja sen osaavan käytön avulla. Siinä on vastaus nykyisiinkin haasteisiin – ei työajan lisäämisessä tai muissa ruukinpatruunoilta perityissä keinoissa.

Tutkimusten mukaan vain 10 % oppimisesta tapahtuu kurssimuotoisen kouluttautumisen kautta. Todellinen osaaminen syntyy palautteen, työssä ja työn ohessa oppimisen sekä soveltamisen kautta. Miksi siis osaamisen kehittämisen ratkaisut eivät ole tukeneet tätä olennaista havaintoa? Tämän me haluamme muuttaa.

Osaamisen ja oppimisen uusi suunta

Vaikka euro tekisi yhtä, Sipilä toista ja Venäjä kolmatta, on jokaisen meistä luotava oma kilpailukykynsä. Sovelto haluaa osaltaan kehittää suomalaista työtä ja työssä oppimista, ja nyt kaipaamme siihen apuasi. Vastaamalla muutamaan yksinkertaiseen kysymykseen autat meitä kehittämään tarjontaamme oikeaan suuntaan. Jokainen näkemys on meille arvokas. Osallistu kyselyyn!

Suomi-Ruotsi

 

 

 

 

 

Kiitos jo etukäteen!

Kaikkien 31.8. mennessä vastanneiden kesken arvotaan tyylikkäitä t-paitoja.

Rentoudu perkele!

15.6.2015 in Esimiestyö, Henkilöstön johtaminen, Henkilöstötyön tuottavuus, Johtaminen, Mielekäs työ, Muutoksen johtaminen, Oppiminen, Valmentava johtaminen, Yleinen by Kati Järvinen

rentoudu_perkele

Loma tulee, oletko valmis? Mitä tapahtuu, kun olet aikatauluttanut rentoutumisen kalenteriisi? Täyttyykö mielesi onnellisesta odotuksesta ”vielä jaksaa puristaa” hengessä, vai kihoaako hiki otsallesi kotityölistan ja sukulaisvelvoitteiden kuumottamana? Sinä olet työelämän huippu-urheilija, ja tarvitset nyt menestyksesi varmistavan, kokonaishyvinvointiasi lisäävän palautumisjakson. Se, missä moodissa lomalaitumelle astut, määrittää kuinka laadukas tämä jakso elämässäsi on.

Vaikka lähtölaukaus lomalle saisikin sinussa aikaan halun polttaa läppärisi juhannuskokossa ja rentoutua niin perkeleesti, on syytä ottaa hetken hurmaa tuottavista mieliteoista niskalenkki. Pysähdy, juuri nyt, ja investoi ajatus jos toinenkin lisätäksesi laatua lomaasi.

Henkinen opettaja ja menestyskirjailija, MD Deepak Chopra luennoi vastikään Helsingissä hyvinvoinnin tulevaisuudesta ja hän kuvasi hyvinvoinnin rakentuvan seuraavasta viidestä ulottuvuudesta (Global Well-Being Index):

1. Merkityksellinen: Pidät siitä mitä teet päivittäin ja olet motivoitunut saavuttamaan tavoitteesi.
2. Sosiaalinen: Sinulla on sinua tukevia ihmissuhteita ja rakkautta elämässäsi.
3. Taloudellinen: Hallitset talouttasi siten, että se vähentää stressiä ja lisää turvallisuutta.
4. Yhteisöllinen: Pidät asuinpaikastasi, tunnet olosi turvalliseksi ja tunnet ylpeyttä yhteisöitäsi, joihin kuulut.
5. Fyysinen: Sinulla on hyvä terveys ja riittävästi energiaa saada päivittäin aikaan mitä haluat.

Tee pikatesti arvioimalla asteikolla 1-5 (1 todella heikko, 5 erittäin vahva ja muut jotain siltä väliltä) miltä oma henkilökohtainen hyvinvointisi vaikuttaa. Mitä havaitsit? Mistä kenkä kenties puristaa?

Loma on loistava mahdollisuus vahvistaa jalansijaa omassa elämässäsi. Luo lomasi siten, että annat tekemättömyyden virran viedä sinut vain kohti olotiloja, joista todella nautit. Tässä resepti virtaannuttavaan lomaan:

1. Vaihda maisemaa. Riko normaalit arkirutiinit mahdollisimman pian lähtemällä lomalle. Poistuessasi arjen näyttämöltä mökille, matkoille tai merelle päästät itsesi työperäisen kuormituksen katkolle. Uusi ympäristö paitsi virkistää kehoa ja mieltä, myös mahdollistaa sen, ettet vahingossakaan aloita lomaasi niistä tekemättömistä töistä.
2. Palaudu. Mielesi ja kehosi tarvitsevat laadukasta lepoa. Nuku niin paljon kuin nukuttaa ja muista, että kaljamakkarakooma ei ole se virkistävin unen muoto. Syö sinulle hyvää tekevää, laadukasta ja puhdasta ruokaa. Liiku ja tee mieluiten pitkiä lenkkejä luonnossa. Näe kauneus ympärilläsi ja hengitä tietoisesti syvään puhdasta, raikasta kesäilmaa. Herätä kaikki aistisi vastaanottamaan kesän ihanuudet.
3. Kytkeydy. Palauta mieleesi, mikä elämässäsi on todella merkityksellistä. Valitse ystävistäsi ja lähipiiristäsi ihmiset, jotka tekevät sinulle henkisesti hyvää ja vietä aikaasi heidän kanssaan. Minimoi menemiset ja kissanristiäiset, ellet saa niistä erityisesti virtaa. Kiinnostu rakkaimmistasi uudestaan, katso ja kosketa. Anna alitajunnallesi lupa työstää kysymystä: ”Mitä minä elämältäni haluan?” ja katso mitä tapahtuu.
4. Kokeile. Mieli virkistyy kun annat sille uusia kokemuksia pureskeltavaksi. Pureudu järvikalojen suomustustekniikoihin, korjaa omin käsin kulunut kaluste tai perusta villikasvien koekeittiö. Tee käsilläsi jotain kivaa ja konkreettista, sillä se on erityisen hyvää vastapainoa mielen kuormitukselle. Kokeile vaikka!
5. Nauti ja naura. Jos koko perheen pakkaaminen autoon pitkälle ajomatkalle keskellä suloisinta suvea on välttämätöntä, minimoi kaikki mahdollinen säätäminen ja väännä huumorin hanat kaakkoon. Tee arkisista asioista antoisia hölläämällä vähintäänkin omaa, täydellisiin suorituksiin tottunutta vaatimustasoasi. Osta ruokatarvikkeet viipyilevällä toriretkellä tai kokeile kauppakassitoimitusta ovellesi. Hakeudu tilanteiden ja ihmisten pariin, jotka saavat sinut nauramaan. Tee lomasta todellista juhlaa nauttimalla tietoisesti jokaisesta hetkestä.

Mikäli olet palautunut riittävästi, on kehosi ja mielesi muodostanut sinulle bufferin tulevaa työstressiä tasapainottamaan. Vanhaan oravanpyörään ei ole sellaisenaan tarvetta astua, muutos on sinusta itsestäsi kiinni. Muutos vaatii kuitenkin tietoisuutta siitä minkä pitää muuttua, voimaa tehdä viisaita valintoja ja toistoa, joka on tapojen muutoksen todellinen äiti.

Kun palaat akut ladattuna takaisin työmaalle, pidä ensimmäiset päivät kalenterissasi varattuna tulevan kauden suunnittelulle. Aivot toimivat hyvätuulisina ja rentoutuneina luovasti, ja myönteisen tulevaisuuden näkeminen on mahdollista. Tavoitteiden asettamisen ja saavuttamisen taito on huipussaan, joten ota siitä kaikki irti!

Kirkasta suunnittelun yhteydessä itsellesi yksi asia, jonka aiot arjessasi muuttaa voidaksesi hyvin. Kirjaa tämä konkreettiseksi, henkilökohtaiseksi tavoitteeksi. Pohdi sitten, mitä tukea sen toteuttamiseen tarvitset ja aktivoidu mahdollistamaan tarvitsemasi tuki. Tuo tavoitteesi julki henkilöille, joita se koskee. Mieti, miten muistutat itseäsi uudestaan ja uudestaan siitä, mitä todella haluat, ja tee se.

Kirjoita tavoitteesi myös tähän blogiin ja kerro meille ja muille mitä aiot tehdä voidaksesi loman jälkeen erinomaisesti töissä. Oman tavoitteensa kertoneiden kesken arvotaan joko taskulämmin kossupullo tai tulevan kauden tavoiteasetantaa tukeva coaching-tunti Sovelton coachin kanssa.

Työ on parhaimmillaan meille virtaa tuottava elementti. Sen ei ole tarkoitus viedä meistä viimeisiäkin mehuja. Kantamalla vastuun hyvinvoinnistasi kaikki voittavat. Siispä virtaannu. Älä taannu! Perkele.