You are browsing the archive for Yleinen.

Innovointia, jatkuvaa kehittämistä vai turhaa vouhottamista?

4.12.2016 in Asiakaskokemus, Johtaminen, Muutoksen johtaminen, Oppiminen, Projektijohtaminen, Uudistuminen, Yhteisöllinen työkulttuuri, Yleinen by Sami M. Leppänen

Innovoinnista puhutaan useasti erilaisissa yhteyksissä mutta useimmiten se näyttäytyy jännittävässä ja tärkeässä roolissa.

Innovaatioille on varattu rooli kansakunnan pelastajana sekä yritysten elinvoiman lähteenä. Innovaatiot on myös toivotettu sinne mihin aurinko ei paista.

TUV-raporttikansikuva copy

Tavalliselle ihmiselle innovaatiot näyttäytyvät ihmeellisenä mystisenä maailmana johon normaalilla kuolevaisella ei ole asiaa vaan toiminta on propellipäiden ja valkotakkisten tutkijoiden valtakuntaa.

Innovaatio eli uudennos on jokin uusi tai olennaisesti parannettu, taloudellisesti hyödyllinen tuote, prosessi, palvelu tai keksintö.

Vai miten mahtaa olla…

Meille on syntynyt harhaluulo että innovointi ja innovaatiot ovat aina jotakin täysin uutta ja ihmeellistä. Vaikka itse asiassa todellisuus on aivan toisenlainen. En muista ihan tarkkoja lukuja mutta arviolta vähintään 95% innovaatioista on itse asiassa vanhojen tuotteiden, palveluiden ja menetelmien kehittämistä ja parantelua. Arkista puuhailua, tavallisten ihmisten oivalluksia, pitkäjänteistä havainnointia ja pohdintaa sekä oivallusten jakamista kavereille.  Read the rest of this entry →

Coaching on elämänmittainen matka

4.11.2016 in Yleinen by Kati Järvinen

Minulta usein kysytään, miten minusta tuli ammatticoach, joten ajattelin kirjoittaa siitä tässä blogissa pari sanaa. Matkani coachiksi alkoi noin 10 vuotta sitten kysymyksellä ”Miten saisin esimiehet todella oivaltamaan jotain olennaista ja muuttamaan käyttäytymistään?”. Kysyin tätä henkilöstön kehittämispäällikkönä tilanteessa, jossa perinteiset koulutuksen keinot eivät enää riittäneet strategisessa muutostilanteessa – jotain vaikuttavampaa oli löydettävä. Read the rest of this entry →

Videoiden käyttö oppimistarkoituksiin

4.11.2016 in Digitalisaatio, Oppiminen, Uudistuminen, Yleinen by Sami M. Leppänen

Digitalisaatio ja digitaalisuus muuttaa maailmaa sekä omaa toimintaympäristöämme kovalla vauhdilla. Sitä ei kuitenkaan pidä käsittää vain uhkana vaikka se monta muutosta tuokin työyhteisöjen ja meidän jokaisen elämään. Digitalisaatio tarjoaa huikeat mahdollisuudet mutta vain jos osaamme niitä hyödyntää. Tähän hyödyntämiseen ja digitaitoihin liittyvään dialogiin liittyy tämäkin blogiteksti.

Digitaaliset oppimisympäristöt ovat olleet osana työelämää ja osana opintoja jo ainakin 15 vuotta. Alkuun oppimateriaalit perustuivat pitkälti tekstiin, kuviin ja animaatioihin mutta nyt myös lyhyiden videoiden käyttö on yleistynyt.

Videoiden hyödyt opetus- ja viestintätarkoituksissa

Videoiden käytöllä ihmisten sivistämiseksi on monta selvää hyötyä:

  • Video on hyvin havainnollinen eli voidaan jakaa konkreettisia esimerkkejä
  • Nopea toteuttaa ja julkaista akuuttiinkin tarpeeseen
  • Tuotantovälineissä laaja skaala mahdollistaen ”tehdään itse” tai aina ammattikuvauksiin asti
  • Samanlaisena toistuva ja välittyvä viesti toistojen jälkeenkin
  • Hyvin käsikirjoitettuna videon viesti on selkeä ja ytimekäs
  • Nopea tiedon jako massoille kerralla
  • Video on persoonallisempi ja puhuttelevampi viesti kuin pelkkä kirjoitettu kurssimateriaali

Read the rest of this entry →

Hautaa henkilöstötutkimus! Mikset tekisi vaihteeksi jotain hyödyllistä?

7.9.2016 in Henkilöstön johtaminen, Henkilöstötyön tuottavuus, Yleinen by Vieraileva kirjoittaja

Jos toteutat sitä samaa vanhaa uudelleen, kuulet todennäköisesti kommentin:
”Miksi osallistuisin taas kun edellinenkään ei johtanut mihinkään?”

Jos taas päädytte laittamaan työryhmän miettimään parannuksia tulosten pohjalta kuulette todennäköisesti:
”Tuloksethan on vanhentuneita, nyt on muut asiat tärkeämpiä”.

gravestoneNämä kommentit kiteyttävät ongelman ytimen: Henkilöstötutkimukset ovat organisaatiosta otettuja satunnaisia näytteitä, joiden tuloksia voidaan spekuloida loputtomasti ja jotka äärimmäisen harvoin johtavat henkilöstöä tai liiketoimintaa hyödyttäviin toimenpiteisiin. Mieleen tulee lähinnä tarina keisarista ilman vaatteita – luvataan paljon, mutta toimitetaan vähän.

Henkilöstötutkimuksen kustannuksella voi tuottaa oikeaa arvoa liiketoiminnalle ja samalla parantaa yhteen hiileen puhaltamista koko yrityksessä.

Seuraavassa esitellään seitsemän teesiä, joiden avulla voit unohtaa menneet ja keskittyä oikean hyödyn tuottamiseen.

Seitsemän teesiä mittaamiseen

  1. Ajattele liiketoimintalähtöisesti
    Asiantuntijat ovat fiksua väkeä ja jos he eivät näe tutkimuksen yhteyttä yrityksen käytännön tekemiseen tai strategiaan, ei se saa ansaitsemaansa huomiota.
  2. Kysy vähän, mutta tärkeitä asioita
    Kysytään vain sellaisia asioita, joiden parantamiseksi ollaan aikuisten oikeasti valmiita tekemään jotain. Jos et ole valmis korottamaan palkkoja älä kysy oletko tyytyväinen palkkaasi.
  3. Tuo sisältö arkeen
    Parhaiten toimivaa sisältöä kukaan ei pysty toimittamaan ”kaupan hyllyltä”. Sisältö pitää sovittaa yritykseen sekä käyttää kaikille tuttuja termejä ja kieltä.
  4. Kysy usein
    Kysytään usein, jolloin päästään oikeiden asioiden pariin ennen kuin niiden korjaaminen tulee vaikeammaksi. Usein kysyminen mahdollistaa myös sisällön vaihtamisen tilanteen mukaan.
  5. Suunnittele sisältö henkilöstön kanssa
    Henkilöstö tietää parhaiten mitä yrityksen strategia tarkoittaa heille ja minkälaisia esteitä sen toteuttamiseksi on olemassa. Otetaan siis henkilöstö mukaan tekemään sisältöä.
  6. Jaa tulokset läpinäkyvästi
    Jaetaan tulokset reaaliajassa kaikille tarkoituksenmukaisella tasolla, jolloin mahdollistetaan reflektion ja vertaispaineen toteutuminen. Läpinäkyvyys parantaa luottamusta ja auttaa organisaation eri osia kiinnittämään huomiota tärkeimpiin asioihin.
  7. Hyödynnä tietoa osana johtamisjärjestelmää
    Liitetään tiedon hyödyntäminen osaksi johtamisjärjestelmää, jolloin mahdollistetaan nopeat toimenpiteet ja niistä tiedottaminen henkilöstölle. Palauteluupin sulkeutuminen henkilöstölle tuo energiaa uuden toimintamallin toteuttamiseen.

Ensimmäinen askel

Kaikkia teesejä ei tarvitse toteuttaa heti. Kun lähdet toteuttamaan teesejä sopivassa järjestyksessä, huomaat nopeasti, että tässähän ollaan tärkeimpien kysymysten äärillä. Keskustelu keskittyy organisaation kannalta olennaisimpien asioiden ratkaisemiseen. Prosessin tuloksena yleensä syntyy sisältökokonaisuus, jossa on liiketoiminnan ja työntekijäkokemuksen tarpeet tasapainossa.

Kiinnostaako?

Tule kuuntelemaan webinaaria relevanttiin dataan pohjautuvasta henkilöstön kehittämisestä perjantaina 16.9.2016 klo 9-10. Webinaarissa keskustelemme käytännön kokemuksista ja haasteista näiden teesien toteuttamisesta.
Ilmoittaudu webinaariin tästä »

Kirjoittaja Kimmo Vättö, Celkee Insight Oy.
Celkee toimii Sovelton kumppanina henkilöstömittaus- ja kehitysasioissa.

Kimmo_Vättö

Digiosaamisessa on kyse uusista työtavoista

2.9.2016 in Henkilöstön johtaminen, Henkilöstötyön tuottavuus, Johtaminen, Mielekäs työ, Muutoksen johtaminen, Oppiminen, Uudistuminen, Yhteisöllinen työkulttuuri, Yleinen by Sami M. Leppänen

Olet varmaan jo kuullut digiosaamisen tarpeista?

Monessa yhteydessä keskustellaan nyt digiosaamisen tarpeesta. Useasti käy niin että keskustelu kulminoituu tekniikkaan ja siihen miten kaikilla ei ole mahdollisuutta sitä hyödyntää. Mutta digiosaaminen ei ole ensisijaisesti itse tekniikan osaamista vaan tapoja oivaltaa ja soveltaa tekniikan tuottamia mahdollisuuksia työn tuottavuuden ja mielekkyyden parantamiseen. Myös ilmaisilla palveluilla ja älypuhelimella voi tehdä jo paljon jos osaa ja oivaltaa.

Digitaalisuuden hyödyt nousevat parhaiten esille yhteisöllisillä työtavoilla, liikkuvaa työntekoa tukevien työvälineiden käyttöönotolla sekä rakentamalla uudenlaista luottamuksen, avoimmuuden ja jakamisen kulttuuria.

Miksi digiosaamisen kasvattaminen on niin hidasta?

Työyhteisöissä on viime vuosina säästetty henkilöstön ja organisaation kehittämisessä. Moni uusikin työväline, ohjelmistoversio tai työprosessi on jäänyt vähäiselle perehdyttämiselle tai olemattomalle käytön opastukselle. Aika lailla itsekseen on saanut opetella tai sitten on käytännössä jatkettu vanhaan mallin tekemistä mutta uusilla välineillä.

Selvää lienee ettei näistä uudistuksista kannata odottaa henkilöstötyön tuottavuuden tehostajaa. Se suuri oivallus uuden työtavan hyödyistä jää tulematta eikä kukaan opasta uudenlaiseen tekemiseen. Jälkikäteen sitten ihmetellään kun investoinnit työn tuottavuuden parantamiseen eivät tuoneetkaan tulosta…

Eikä se digiosaaminen ole vain välineosaamista vaan uudenlaista tapaa organisoida työ. Sitä pitää lähteä kasvattamaan uudenlaisilla tavoilla. Eikä se ole vain sujuvampaa nappulointia vaan työn mielekkyyden kokemuksen kasvattamista joustavilla työtä tukevilla ratkaisuilla ja työtavoilla. Se saattaa vaatia myös uudenlaisia rooleja ja uusia malleja hoitaa työtehtäviä.

Tätä osaamista ei kenelläkään ole varaa jättää päivittämättä!

Digitalisaatio luo uutta työtä, mutta myös hävittää vanhaa.

Vaikeus syntyy siitä, että vanhan katoaminen ja uuden syntyminen eivät välttämättä tapahdu yhtä aikaa, ja uudet työpaikat vaativat erilaisia kykyjä, taitoja ja tietoja kuin mitä työnsä menettävillä voi olla.

Read the rest of this entry →