You are browsing the archive for kokonaisarkkitehtuuri.

”Tiu tau tilhi, osta erppi-pilvi”

10.4.2014 in Kokonaisarkkitehtuuri, Muutoksen johtaminen, Tietohallinto by Nestori Syynimaa

Näin kuvaili Hämeen ammattikorkeakoulun tietohallintopäällikkö Ari Kuusio innokkaiden järjestelmätoimittajien liverrystä RAKETTI-hankkeen päätösseminaarissa maaliskuun lopussa. Lainaus on puheen kohdasta, jossa Ari korosti kokonaisuuden tärkeyttä toiminnan sujuvuuden näkökulmasta. Tämä onkin erinomaisen tärkeää aikana, jolloin kokonaisen tietojärjestelmän voi hankkia palveluna – jopa ilman mitään teknistä osaamista. Vaikka pilvipalvelut ovatkin helpottaneet monen tietohallintojohtajan arkea näinä kustannustehokkuutta vaativina aikoina, on se myös aiheuttanut uudenlaista huolta. Pahimmassa tapauksessa organisaatioon voi tulla käyttöön uusia tietojärjestelmiä ohi tietohallinnon, jolloin haasteeksi nousee niiden yhteentoimivuus. Tässä auttaa kokonaisarkkitehtuuri.

Edellä mainittu RAKETTI-hanke tulee sanoista RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto. Se oli korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen korkeakoululaitoksen johtamisen kehittämishanke, jossa tietohallinnon osuus oli merkittävä. Allekirjoittanut on seurannut hanketta läheltä sen alkuajoista lähtien. Erityisen lähellä sydäntä on ollut korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuriin liittyvä RAKETTI-KOKOA osahanke. Hankkeessa on esimerkiksi kehitetty korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin menetelmäopas, Kartturi, jota käytetään muun muassa Sovelton koulutuksissa kurssikirjana.

Mielestäni RAKETTI hanke on oiva esimerkki siitä, miten julkishallinnossa on mahdollista saavuttaa merkittäviä tuloksia yhteistyön kautta. Erityisesti korkeakoulujen rahoitusmallin muutos on pakottanut tarkastelemaan toimintaa kriittisesti. Mitä on järkevää tehdä itse? Mitä yhteistyössä muiden kanssa? Mitä hankkia ulkopuolisilta toimittajilta? Hyvä esimerkki yhteistyöstä on teknologia-arkkitehtuurin yhtenäistämiseen liittyvä KATe hanke. Noin 50 000 euron panoksella saavutettiin 500 000 euron vuosittaiset hyödyt. Niin ikään hyvä esimerkki ulkopuolisilta hankitusta palvelusta on usealla korkeakoululla jo käytössä oleva Office 365. Nykyaikaiseen perustietotekniikkaan kuuluvat sähköposti, intranet ja pikaviestintäpalvelut on siis hankittu pilvipalvelusta.

Teknologista yhteistyötä tärkeämpänä esimerkkinä pidän FUAS-liittoumaa, eli Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun, ja Laurea-ammattikorkeakoulun strategista liittoumaa. Liittouman korkeakoulujen opiskelijat voivat osallistua liittouman muiden korkeakoulujen opetukseen. Tämän mahdollistamiseksi on toki tehty mittavaa yhteistyötä myös tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kanssa. Tämän puolestaan on mahdollistanut monipuolinen kokonaisarkkitehtuurin hyödyntäminen.

Loppuun voisin johtopäätöksenä todeta, että eri tason yhteistyöllä on mahdollista saada todellista hyötyä, jonka saavuttamisessa kokonaisarkkitehtuurista on suuri apu!

Yrityksen kyvykkyyden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen – Osa 2

10.3.2014 in Henkilöstön johtaminen, Henkilöstötyön tuottavuus, Kokonaisarkkitehtuuri, Muutoksen johtaminen, Yleinen by Sami M. Leppänen

Yrityksen kyvykkyyden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen – Osa 2:n pohdintaa

Kriittisiä näkökulmia huomioitavaksi kun strategisia kehittämisalueita tunnistetaan ja sopivia lähestymiskulmia haetaan:

Laajempi näkökulma ihmisten kompetenssin kehittämiseen huomioiden sen että kompetenssi koostuu myös muustakin kuin tiedosta ja taidosta. Välittömän osaamistarpeen lisäksi pitäisi pyrkiä tukemaan laajempaa ja pidempikestoisempaa henkilökohtaista kehittymistä ja uralla etenemistä jossa 360-tyyppisesti tunnistetaan ihmisen kehittymistarpeet kokonaisvaltaisesti. Tyypillisesti tätä pitäisi tehdä esimies-alaiskeskustelun osana mutta on hyvä kasvattaa organisaation osaamista ja omaa kyvykkyyttään tukea näitä prosesseja kokonaisvaltaisemmin.

Yrityksen ydinosaaminen (core competence) saattaa olla summa yksittäisten ihmisten osaamisesta mutta kyvykkyyden johtamisesta ja kehittämisestä aletaan puhua vasta kun päästään yksilötason kehittämiskeskusteluista ylöspäin yritystasolle jossa mietitään enemmän resurssoinnin ja kehittämistoimenpiteiden näkökulmista ja pririsoinnista yrityksen kehittämisresurssien (raha, aika, henkilöstö jne.) näkökulmasta.  Kompetenssit ovat tärkeä olennainen osa kyvykkyysajattelua mutta painopiste ja fokus on enemmän kriittisten kompetenssien sopivan määrän ja tarpeellisen laadun varmistamisessa yritystasolla jotta haluttuja toimia voidaan toteuttaa. Kompetenssi-assetin (~people asset) lisäksi tarvittavat muut kyvykkyyteen liittyvät asiat pitää olla oikeassa valmiustilassa ja riittävän tehokkaina operaatioiden onnistumiseksi. Read the rest of this entry →

Yrityksen kyvykkyyden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen – Osa 1

3.3.2014 in Henkilöstön johtaminen, Henkilöstötyön tuottavuus, Muutoksen johtaminen, Yleinen by Sami M. Leppänen

Yrityksen menestyminen kulminoituu kahteen pääasiaan joita on tässäkin asiassa syytä korostaa:

  • Strateginen kyvykkyys (toteutetaan oikeaa strategiaa ja luodaan kyvykkyydellä kilpailuetua itselle kilpailijoihin verrattuna ja erottaudutaan edukseen asiakkaan silmissä)
  • Operatiivinen tehokkuus  (toteutetaan tehokkaasti ja kannattavasti strategiaa luoden kilpailukykyä palvella asiakkaita parhaalla tavalla jättäen itselle pelivaraa investoida tulevaisuuden kyvykkyyteen ja laadukkaan toiminnan kehittämiseen investoinneilla)

Edellä mainittuja asioita voidaan parantaa sekä kehittämällä organisaation kyvykkyyttä toimia oikeilla alueilla tehokkaammin sekä parantamalla henkilöstön valmiuksia toimia oikein strategian toteuttamiseksi ja varmistamalla kustannustehokkaan ja ketterän toiminnan organisaatiossa. Read the rest of this entry →

Kaaoksen hallintaa oppimisen kautta

30.1.2014 in Kokonaisarkkitehtuuri, Tietohallinto by Nestori Syynimaa

Front killan edellisessä blogikirjoituksessani pohdiskelin strategista johtamista kokonaisarkkitehtuurin avulla. Asia on edelleen ajankohtainen, onhan kokonaisarkkitehtuurin kiistattomasti osoitettu olevan toimiva liiketoiminnan johtamismenetelmä – erityisesti nykyisessä nopeasti muuttuvassa ja teknologisesti kehittyvässä maailmassa. Ei ole ihme, että tällainen muutoksen ja kehityksen tahti tuntuu väistämättä lähes kaoottiselta.

Käyttöönoton haasteet

Samoin kuin Kimmo pohti edellisessä blogissaan, miksei Leania ole otettu laajemmin käyttöön, olen miettinyt samaa kokonaisarkkitehtuurin osalta. Kumpikin menetelmä – jos tämä määritelmä sallitaan – auttaa todistetusti ratkaisemaan tunnettuja ongelmia. Lean muun muassa projekteissa, kokonaisarkkitehtuuri suuremmassa mittakaavassa. Eikö siis olisi loogista ratkaista kaaoksen hallintaan liittyviä ongelmia jo hyväksi havaituilla ratkaisuilla?

Loppusuoralla olevassa väitöstutkimuksessani selvitän nimenomaan kokonaisarkkitehtuurin käyttöönottoon liittyviä haasteita. Yksi suurimmista käyttöönottoa hidastavista – jopa estävistä – tekijöistä on kokonaisarkkitehtuuritietämyksen puute. Käytän tarkoituksella termiä tietämys osaamisen sijasta, koska usein riittää kun tietää esimerkiksi mitä hyötyä kokonaisarkkitehtuurista on. Analogiana voisi käyttää vaikkapa lentokonetta; tiedät että sillä pääsee matkustamaan nopeasti pitkien matkojen päähän, mutta sinun ei tarvitse osata sitä ohjata – saati sitten huoltaa tai rakentaa.

Read the rest of this entry →