You are browsing the archive for Jari Kotola.

Tietokanta? Minun tietokoneessa?

15.9.2016 in Tiedonhallinta, Tietotyö by Jari Kotola

PC-tietokoneiden alkutaipaleella tietokoneiden valmistajat ja tietotekniikkaintoilijat kannustivat ihmisiä hankkimaan tietokoneen kotiinsa. Yhtenä perusteluna käytettiin mahdollisuutta käyttää kortisto-ohjelmia. Halusipa sitten ihminen järjestää kirjahyllynsä sisällön, tallettaa tiedot äänilevyistänsä, ylläpitää osoitetietoja joulukorttipostituksista tai mikä ikinä mahtoi ollakaan tarve henkilökohtaiselle tietokannalle, niin kortisto-ohjelma tai henkilökohtainen tietokanta nähtiin hyvänä ratkaisuna. Ja olihan se. Mainittakoon vaikka sukututkimuksen harrastajat, joita henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu työpöytätietokoneessa toimiva tietokanta on auttanut pitämään järjestyksessä tiedot esi-isistä ja heidän historiasta.

Vielä 90-luvulla oli saatavilla monia tietokantasovelluksia, joita saattoi yhtä hyvin käyttää kotikäyttäjä kuin yrityskäyttäjä. Muistatteko vielä Paradoxin, Filemakerin, DBasen ja Accessin? Näistä useimmille on käynyt aikojen saatossa kehnosti. Microsoftin Access on edelleenkin olemassa ja sitä kehitetään edelleen. Accessin ensimmäinen versio julkaistiin niinkin varhain kuin vuonna 1992 ja viimeisin versio 2016 on järjestyksessä jo 11. versio. Enpä tiedä mahtaako kovinkaan moni käyttää Accessia kotona, mutta yrityksissä sitä edelleenkin hyödynnetään tietyissä spesifeissä tiedonkäsittelytehtävissä.

Microsoft Access tietotyövälineenä

Access on muuttunut versioiden myötä paljon. Tänä päivänä Accessilla voi tehdä ilman ohjelmointikokemusta tiedon keruuta, analysointia ja raportointia varten peruskäyttäjiä varten selkeällä ja helpolla käyttöliittymällä toimivia ratkaisuita ilman sen kummempaa ohjelmointikokemusta. Toki Microsoft Officen ohjelmista tutulla makrokielellä VBA:lla mahdollisuuden kasvavat aivan huikeasti. Mielestäni hienoa on se, että tiedot voivat olla tallessa palvelintietokannoissa kuten vaikka Microsoft SQL Serverissä ja Accessilla tehdään vain ”päällystakki” tietojen käsittelyä varten. Harva palvelintietokannan omistaja haluaa päästää tavallisia käyttäjiä suoraan SQL Serverin palvelimille ronkkimaan dataa, mutta Accessin käyttöliittymän kautta siinä ei olekaan enää mitään ihmeellistä. Kokeilin taannoin sellaistakin, että perustin SQL Server tietokannan pilveen Microsoft Azuren SQL Server -palveluun ja käytin sitä oman läppärin Accessiin tehdyllä käyttöliittymällä. Helppoa kuin hevosen harjaaminen. Ja yhtä mukavaa.

Tietenkin kannattaa aina pitää mielessä mikä on järkevää ja mikä ei. Tietojen ollessa liiketoimintakriittisiä, käyttäjien käyttöoikeuksien vaikuttaessa tietojen saatavuuteen ja käyttöön, samanaikaisten käyttäjien määrän kohotessa suureksi ja tietomäärien ollessa gigatavuja ja teratavuja on aika selvää, että Accessin käyttö ei ole enää perusteltua. Tällöin luonnollisesti kannattaa käyttää vaikka jo mainitsemaani SQL Serveriä tai vastaavia palvelintietokantajärjestelmiä ja sovelluskehityksen menetelmin luoda sovellus ja käyttöliittymä tietojen hyödyntämiseksi.

Oppisinko minäkin käyttämään?

Jos olet käyttänyt Exceliä, niin opit aika nopeasti Accessin käyttäjäksi. On olemassa moniakin tarpeita, joissa tiedoille pitää tehdä massaoperaationa erilaisia muokkauksia, yhdistämisiä, pilkkomisia ja uudelleenlaskemisia. Tietomäärien ollessa suuria ja tarpeiden ollessa komplekseja Excel ei välttämättä aina riitäkään. Silloin useasti Accessin taulujen väliset yhteydet ja tietokantakyselyt voivat olla ratkaisu. Mikäli tämä juttu herätti kiinnostusta Accessia kohtaa, niin tein pari viikkoa sitten itseopiskelua varten Sovelton Channel-onlineoppimisympäristöön 20 videoklippiä Accessin käytöstä. Niiden avulla opit tietokannan luomisen ja käyttämisen. Videoiden kokonaiskesto on 1 tunti ja 40 minuuttia.

Tuoreimmat kuulumiset Las Vegasin SharePoint-konferenssista

4.3.2014 in Dokumenttien hallinta, Tiedonhallinta by Jari Kotola

Eilen maanantaina 3.3.2014 käynnistyi Las Vegasissa Microsoftin SharePoint-konferenssi. Konferenssin teemana on ”Connect, Reimagine, Transform”. Paikalla on yli 10000 osallistujaa 82 maasta. Tilaisuus kestää neljä päivää. Read the rest of this entry →